Overwriting the Stream 1/2021, vol. 80

”Pohdimme tässä teemanumerossa muun muassa vapautta ja valtaa. Kykenemmekö enää muokkaamaan omaa kohtaloamme algoritmien ajassa? Millä tavoilla se voisi olla mahdollista?” ”In this theme issue

Pääkirjoitus / Editorial

”Pohdimme tässä teemanumerossa muun muassa vapautta ja valtaa. Kykenemmekö enää muokkaamaan omaa kohtaloamme algoritmien ajassa? Millä tavoilla se voisi olla mahdollista?”

”In this theme issue we discuss freedom and power. Are we any longer able to mould our fates in the time of algorithms? In what ways could it be possible?”

A glide and an outsweep towards social media’s determined destiny

”A glide, outsweep, insweep, whip kick. What is my role in my own destiny as a person who has never entered the world of social media by creating a username and a password, contrary to the teenyboppers in the locker room? Since the power of social media is always present in various ways, there is often a sense of being left out. But for many, this path might be interpreted as a freedom which furthermore equals power.”

Fiktio: Henkilöbrändi

”Timo tunkee vaaleanpunaisen iPhonensa näyttöä naamalleni näyttääkseen, miten nasevia twiittejä hän on kirjoittanut ja kuka hänen tunnetuista suomalaisista feministiystävistään on jakanut sen. Seuraavaksi Timo alkaa selittää dickpickeistä ja miten miehet ovat kusipäitä, kun lähettävät niitä ja on aivan täysin eri asia, jos niitä pyydetään, kun silloin siinä on kyse suostumuksesta, mutta ei ole ok lähettää pyytämättä. Timoa naurattaa, miten sitä on niin vaikea ymmärtää. Aivan joo juu niinpä, toistelen Timolle ikään kuin en ennestään tietäisi, mitä suostumus tarkoittaa.”

Michel Auder vie matkalle Warholin boheemilta 60-luvulta rujoon Trumpin aikaan

Michel Auder: Chronicles and Compositions / Outi Martikainen: Compositions and Calculations

”Auderin elokuvien katselukokemus on haastava siksi, että filmit tuovat esiin silottelematonta Amerikan lähihistoriaa; katse on monissa filmeissä kriittinen. Katselukokemus kuitenkin pehmenee huomattavasti galleriatilassa, missä seiniä hallitsevat Outi Martikaisen suurikokoiset tekstiilitaulut, joiden aiheina on kuvia luonnosta tai lapsista. ”

Kirjaamattoman kirjaaminen

”Kirjaprojektina Sisäinen kokemus oli ja on tuomittu epäonnistumaan, ja Bataille tiesi sen. Hän kirjaa kirjoittamatonta, jotain, joka ei koskaan voisikaan muotoutua kokonaisvaltaiseksi esitykseksi.”

Ystävyyden säikeitä – Aino Johanssonin näyttely käsittelee traumasta toipumista

”’Kaiken keskellä’ on henkilökohtainen näyttely, joka kurottaa sisäisestä pimeydestä ja kaaoksesta kohti jaetun maailman valoa. Näyttely on rakennettu lavastukselliseksi kokonaisuudeksi, jonka maailmaan katsoja astuu gallerian etuosaan ripustettujen esirippujen läpi. Keskeisiksi teemoiksi näyttelyssä nousevat trauma ja siitä toipuminen.”

Kyborgievoluutio

”Cyberpunk 2077 ei yritäkään heijastella teknologian kehitystä viimeisten 40 vuoden aikana, se pyrkii imitoimaan 80-lukun arkkityypillisten kyberpunk-tarinoiden teknologista maailmaa. Teknologisen takapajuisuuden seurauksena modernin teknologian sosiaaliset ja poliittiset piirteet jäävät myös käsittelemättä.”

Taide, museot ja koronatoimet

”Kansallisen kriisin aikana on selvää, että kaikkia selviytymiskeinoja käytetään. Yhdysvaltalaista keskustelua seuratessa on myös mielenkiintoista miettiä, mitä museokokoelmista kriisiaikana myytäville teoksille käy. Kuka ne ostaa? Kenelle suurten museoiden taloudellinen ahdinko tarjoaa tilaisuuden?”

Todella Resilientit Ihmiset ry:n Ylimääräinen Kokous

”Edelleen hikoileva ja siksi hieman hermostunut Todella Resilientit Ihmiset ry:n Hallituksen Puheenjohtaja katsoo kelloaan, vetää keuhkoihinsa kirkkoilmaa ja lausuu itselleen jotain rauhoittaakseen mielensä. Mitä hän sanoo, emme tiedä koska emme osaa huuliltalukua, mutta yhtä kaikki se toimii, sillä Todella Resilientit Ihmiset ry:n Hallituksen Puheenjohtaja onnistuu keräämään itsensä. Hän kävelee sitten tarjoilupöydän ohitse betonista keskikäytävää pitkin saarnastuolin luo ja asettuu sen taa, ottaa kokouspaperinsa salkustaan ja asettelee ne paikoilleen eteensä, nostaa katseensa salissa istuviin ihmisiin ja rykäisee kuuluvasti.”

Tulevaisuus milleniaalidramaturgin silmin

”Tällaisena aikana on helppo kyseenalaistaa taiteen merkitys. Taide ei kuitenkaan sijaitse jossakin omassa kuplassaan, yhteiskunnan ulkopuolella vaan on itse asiassa olennainen osa sitä. Se on itsessään hopeareunus pilvessä, tai kenties itse pilvessä – pieni vesipisara kaiken höyryn seassa. Esittävät taiteet saavat ihmiset kokoontumaan yhteen ja tunnistamaan jotakin yllättävänkin yksityistä yhteisesti jaetusta hetkestä. Näyttämöllä on mahdollisuus käsitellä yhteisön asioita. Taide resonoi solutasolla ja sanojen ulkopuolella. Se vaikuttaa tavoilla, joita ei voi mitata.”

Capitol Hillin flashmob

Internet-selitys ei siis korvaa poliittis-taloudellista selitystä vaan täydentää sitä: se kertoo nimenomaan sen, että tästä poliittis-taloudellisesta todellisuudesta on nyt historiallisen helppoa irtautua identiteettien ja symbolien virtuaalihöttöön. Se mukautuu ketterästi kunkin omiin tarpeisiin, toisin kuin kankea konkreettinen todellisuus.