Scroll To Top

Kritiikit

Mitä opimme Carol Ramalta?
Teksti: Irmeli Hautamäki 5.11.2015 Kuvat: EMMA / Pino dell’Acquila, Roberto Goffi ja Gonella Carol Rama: Appassionata (1940, kuva: Gonella) Italialaisen Carol Raman (1918–2015) Emmassa esillä oleva näyttely on hämmentävä tapaus: puolittain pettymys, vain osittain antoisa ja odotukset täyttävä kokemus. Pettymystä aiheuttaa Raman markkinointi mediassa. Hänen on väitetty muuttavan taiteen historiaa: näyttelyä on mainostettu sensaationa, jossa yleisölle esitellään täysin unohduksissa ollut loistava taiteilija. Näyt...
Movies where YOU control the camera! Too much freedom?
Text: Pedro Aibéo 1.11.2015 Pictures: Synes Elischka The film starts, but in this one, you can turn your head in any direction and look around. You decide where the camera is pointing! Welcome to the screening of films done in Synes Elischka’s workshop, a show held at Aalto University. The host showed us on the 16th of October 2015, 16 films made by more than 20 film-makers. The results of a hands on, two-week workshop on Virtual Reality (VR) filmmaking; a medium none of the participants had worked with before [1]. Synes Elischka ...
Muistoja kahdesta biennaalista
Teksti: Juha-Heikki Tihinen 29.10.2015 Kuvat: Magnus Strandberg Kansainväliset biennaalit ovat nykyhetken lyhytkestoisia kokoelmia, joissa ihminen kamppailee jonojen, ajanpuutteen ja suorittamisen kanssa. Ne ovat myös yhteisöllisiä kokemuksia, taide-elämyksiä tai syitä työskennellä (nyky)taiteen parissa. Toistuvina tapahtumina biennaalit ovat myös paikallisia, ja niissä vuodet vertautuvat toisiinsa ja aistimukset sekoittuvat muistoihin. Biennaalin voi halutessaan nähdä ylikansallisena instituutiona, joka tekee paikallisesta ja ...
Nicosfääri-meditaatio
Teksti: Tuulikki Poutiainen Kuvat: Amos Andersonin taidemuseo Musta madonna katsoo minua takaisin, läpitunkemattomuudessaan hän on melkein esine esineiden joukossa. Amos Andersonin taidemuseon kerros on 5½ ja tulvii valoa. Oven takaa kantautuu urkujen tai polkuharmonin soittoa. Välillä itkuisan valittavassa, välillä valituksesta vahvistuneessa naislaulussa on vähintään yhtä monta kerrosta kuin tässä talossa. Avilan Pyhästä Teresasta syntynyt poikkitaiteellinen näyttely käsittelee hengellistä hurmiota. Siihen on tiedott...
Rasismi, kansalaisoikeudet ja moralismi Harper Leen romaanissa Go, Set a Watchman
Teksti ja kuva: Irmeli Hautamäki 1.10.2015 Harper Lee: Kaikki taivaan linnut (2015) Harper Leen To Kill a Mockinbird (1960) (suom. Kuin surmaisi satakielen) on kotimaassaan palkittu ja kiitetty rasisminvastainen romaani. Kirja näyttää, mitä rasismi on ja asettuu selkeästi sitä vastaan; teosta käytetään jopa koulujen opetusohjelmissa. Puoli vuosisataa myöhemmin julkaistu Go, Set a Watchman, joka on saanut oudon suomenkielisen nimen Kaikki taivaan linnut (2015), ei kuitenkaan ole saanut yhtä varauksetonta vastaanottoa, vaikka ai...
”Paina nappia ja tee itse loput!” Pimiö-näyttely Valokuvataiteen museossa
Teksti: Jane Vuorinen 16.9.2015 Kuvat: K-G Roos, Pentti Sammallahti ja Ida Taavitsainen / Suomen valokuvataiteen museo K-G Roos: Kiinassa kuvattuja negatiiveja (1967) Kaikki alkaa punaisesta valosta. Valokuvataiteen museon syksyn suurnäyttely Pimiö panostaa kokemuksellisuuteen: näyttelyyn kuljetaan odotushuonemaisen tilan kautta, jossa ei ole muuta kuin tuoli ja seinälle suureen kokoon heijastettuja kuvia pimiön kemikaalialtaissa uiskentelevista valokuvista. Punainen valo herättää vahvan tuttuuden tunteen, jonka jokainen pimiöss...
What takes place in between? Tino Sehgal in Kiasma
Text & photos: Marko Gylén, September 9th 2015 How to write about works of art, if almost any piece of information is said to disturb the experience of them? One cannot but try and be careful, refraining from giving too much information or representations of the works. Already at the counter I am interrupted. I have entered Kiasma and try to ask about Tino Sehgal’s exhibition, but the receptionist seems rather hesitant to give any answers. No, there isn’t the usual sheet of written information, I am told. And one must be careful not ...
Sarjakuva syntyy uudelleen – ja uudelleen
Teksti: Anna Tomi 3.9.2015 Kuvat: Mikko Väyrynen, Terhi Ekebom, Heikki Rönkkö, Aapo Rapi, Katri Sipiläinen Ajat muuttuvat. Alussa oli kuusi sarjakuvataitelijaa, joiden perustamasta työhuonekollektiivista Helsingissä tuli yhteisöllisen ja monipuolisen toiminnan keskus. Vuonna 2005 syntyi Kutikuti ry, joka alkoi seuraavana vuonna julkaista neljästi vuodessa ilmestyvää Kuti-lehteä. Aikojen muassa muuttuvat ihmiset: tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Vuosien saatossa ryhmä on laajentunut. Pienestä, tiiviistä poruka...
CREATIVE SUMMIT: Hiljaisuus on osa julkista tilaa
Marja-Terttu Kivirinta 28.8.2015 Tätä kirjoittaessani luen uutista Yhdysvalloista. Toimittaja ja kuvaaja on ammuttu suorassa tv-lähetyksessä Virginiassa. Ampuja, toimituksen entinen työntekijä, surmasi myös itsensä. Haastateltava säilynee elossa. Amerikkalaista arkipäivää? Arkea eri puolilla maailmaa. New Yorkissa toimivan, riippumattoman Democracy Now! -verkkouutismedian karismaattinen toimittaja ja toinen perustaja Amy Goodman ei hänkään ole ollut kaukana väkivallasta, johon Goodmanin Venetsian biennaalin elokuisess...
Sosiaalinen todellisuus, petollista pintasilausta?
Teksti: Hanna Lamnaouer 24.8.2015 Kuvat: Turun taidemuseo Kari Vehosalon näyttely Terrible Nature Turun Taidemuseon Studiossa koostuu fotorealistisista öljymaalauksista. Osa maalauksista on mustavalkoisia, osa värillisiä. Näyttelyn nimi viittaa filosofi Thomas Hobbesin (1588–1679) teesiin, jonka mukaan ihmisen irtaantuminen luonnosta on seurausta sosiaalisesta kontaktista. Luonnon anarkiaan, alituiseen sotatilaan sisältyvä vapaus on suitsittavissa valtarakenteille antautumisen myötä. Vehosalo käsittelee luontoa ikään kuin kuts...