Scroll To Top

Puoluehaastattelut, osa 3/4: Taiteen rahoittaminen

Talous sai poliitikot puheliaiksi. Esitimme kysymysryppään taiteilijoiden epävarmasta toimeentulosta ja eläketurvasta, prosenttiperiaatteesta, kulttuuriseteleistä, veikkausvoittovaroista sekä valtion ja kunnan suhteesta rahoituksesta päätettäessä.

Useimmat olivat sitä mieltä, että taiteilijoiden perustoimeentulo olisi saatava kuntoon vaikka joitain parannuksia on jo tehtykin. Monet kannattivat perustuloa, myös oikeistopuolueiden edustajat, vaikka kanta oli yksiselitteisempi vasemmalla. Korostettiin myös, että perustulo ei yksin riitä, vaan rahaa on voitava tulla myös taiteellisesta työstä.

Prosenttiperiaatetta pidettiin yleisesti hyvänä ja monet olivat valmiita laajentamaan sitä. Veikkauksen suhteen kannat hieman vaihtelivat, sillä monet miettivät mahdollista monopoliaseman purkautumista sekä periaatteellista kytköstä rahapelaamisen ja kulttuurin välillä. Piraattipuolueen Arto Lampila oli selkeimmin sillä kannalla, että monopolin purkautuminen pitäisi tunnustaa ja taata taiteen rahoitus toisin.

Kuntien ja valtion suhteen kannanotot olivat monimutkaisempia. Erityisesti keskustan Anu Vehviläinen ja perussuomalaisten Ritva Elomaa korostivat puolustavansa sitä, että maakuntiin riittää rahaa, mutta toki kaikki pitivät asiaa tärkeänä. Oikeistopuolueissa suhtauduttiin kuitenkin enemmän varauksella siihen, että valtion myöntämiä rahoja korvamerkittäisiin ja toisaalta vasemmistossakin korostettiin lähidemokratiaa. Oikeastaan kaikki kokivat ongelmalliseksi sen, miten kunnat saataisiin panostamaan taiteeseen ja kulttuuriin: valtion olisi tuettava kuntia rahallisesti, mutta tarvittiin uusia rakenteita, jotta raha päätyy aiottuun tarkoitukseen, ja silti samalla kunnilla tai kuntalaisilla olisi oltava vapaus päättää siitä, mitä rahoitetaan.

Kuten edellisessäkin yleisluonteisemmassa talouskysymyksessä, oikeistopoliitikoilta tuli hieman enemmän ympäripyöreää retoriikkaa. He painottivat ”asioiden tärkeyttä” ja ”kysymysten oleellisuutta” sekä ”toivoivat”, että rahaa löytyisi esimerkiksi yksityiseltä taholta. Kristillisten Esa Erävalo sanoi kiertelemättömimmin jakavansa talousoikeistolaisen näkemyksen siitä, että velkaa ei voi enää ottaa ja maailmantalouden painopisteen keikahdus on pitkäaikainen. Voisi sanoa, että oikeistolaisempien kantojen takana kuulsi yleensä jonkinlainen ristiriita. Koettiin tarpeelliseksi leikata julkista taloutta ja nähtiin hyvänä markkinoiden vapaus samastaen se yksilöiden tai koulutuslaitosten vapauteen, mutta ei sitten oikein haluttu tunnustaa, että juuri tästä lähtökohdasta voisi seurata noita tunnettuja ongelmia taide- ja kulttuuripuolella, eli että vapaus onkin pakkoa kilpailla hupenevista resursseista, ja silti pitäisi tuottaa jotain yleishyödyllistä, kuten taidetta tai taiteen tutkimusta.

Vihervasemmistossa tuntui olevan enemmän konkreettisia ja yksityiskohtaisia ehdotuksia, rohkeampia ja innovatiivisempia avauksia suhteutettuna talouden yleiseen tilaan. Kenties nämä ovat vain hienolta kuulostavia ideoita, jotka tuottavat rahaa yhteiskuntaan takaisin vasta niin pitkällä viipeellä ja epävarmasti, ettei sitä ole varaa jäädä odottamaan nykyisessä taloustilanteessa eikä siten voi luottaa, että niillä olisi taloutta elvyttävä, tulevaisuuteen investoiva vaikutus.


Taustaa

Mustekala haastatteli tammikuussa 2015 yhdentoista eduskuntavaaleissa ehdolla olevan puolueen edustajia. Mukaan saatiin kaikki suurimmat puolueet.

• Haastattelussa kävivät vuorollaan: Stefan Wallin (RKP), Juha-Pekka Väisänen (SKP), Sara Paavolainen (SDP), Arto Lampila (Pir), Maija Perho (Kok), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr), Esa Erävalo (KD), Kyuu Eturautti (M11), Silvia Modig (Vas), Anu Vehviläinen (Kesk) ja Ritva "Kike" Elomaa (PS)

• Puolueiden edustajilta kysyttiin mm. henkilökohtaisesta suhteesta taiteeseen, puolueen taidepolitiikan periaatteista sekä näkemyksiä taiteen tehtävästä yhteiskunnassa, taiteen ja talouden suhteesta, taiteen rahoittamistavoista, monikulttuurisuudesta, taidekasvatuksesta, kritiikistä ja tutkimuksesta.

• Haastattelut kuvattiin Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Haastattelijana oli Marko Gylén ja videot kuvasi, leikkasi ja ohjasi Risto Viitanen.

Haastattelujen muut osat:
1: Taiteen suhde yhteiskuntaan
2: Taiteen suhde talouteen
4: Taideosaaminen