Scroll To Top

Teemanumeron etusivu

Teemanumerossa tarkastellaan burleskia taiteenlajina kriittisesti ja analyyttisesti. Kansikuva: Quinn Dombrowski.
Kukaan ei kiistä Rabelais'n ruumiinnesteiden, ivallisen naurun ja karnevalismin merkitystä historiassa, kulttuurissa tai taiteessa. Tästä huolimatta monet kyseenalaistavat burleskin latistamalla sen stereotyyppisesti strippaukseksi ilman taiteellista aspektia tai valta-asetelmia kyseenalaistavia päämääriä.
Kulttuurinen omiminen on suuri ongelma nykyburleskissa, ja tapauksia nousee keskustelun kohteeksi, jos ei nyt kuukausittain, niin ainakin kerran vuodessa. Kulttuurisen omimisen kitkeminen lajista on osoittautunut vaikeaksi kenties siksi, että nykyburleski on historia- ja perinnetietoinen taiteenlaji, jolla on vahva side omaan menneisyyteensä.
Burleskin visuaalisessa kuvastossa on kiinnostavaa sen kerroksellisuus ja historiallisuus. Mistä burleski ilmiönä on saanut inspiraationsa, ja mikä on taiteenlajin alkutaipaleen merkitys?
Minna Jerrmanin kuvia burleskista
Kuten esittävässä taiteessa yleensäkin, myös burleskissa intertekstuaaliset viittaukset toisiin “teksteihin” voivat tapahtua monella eri tavalla niin hahmojen, pukujen kuin esiintymisen tavan kautta.