Siirry sisältöön
Mustekala.info | Art, politics, research and critique
Mustekala - kulttuurilehti

Mustekala.info | Art, politics, research and critique

Mustekala on riippumaton, ei-kaupallinen, poikkitieteellinen ja -taiteellinen verkkolehti. Mustekala pyrkii täyttämään pintaa syvemmälle menevän keskustelun puutteen eri taiteen aloilla sekä vastustamaan useissa valtamedioissa tapahtuvaa kritiikin alasajoa.

  • Etusivu
  • Teemanumerot
  • Kritiikit
  • Blogit
  • Sivusilmä
  • English edition
  • Info
  • Mainostajalle
Julkaistu 20.3.2019

Veet syvät päilyvät – Merkintöjä Gaston Bachelardin materiaalisesta mielikuvituksesta, vedestä ja elokuvasta

  Oi värisevä liha / niin viehättävästi liikut / materia.                                     Raimo Hartzell Kaikki mitä sydän kaipaa, palaa veden hahmoon.                                     Paul Claudel

Viimeisimmät artikkelit

  • Luonnon ja kulttuurin rauhansopimus 9.11.2021
  • Humanismin uudet digivaatteet 2.11.2021
  • Kriisin ruumis – Ilmastokirkon Corpus Crisis 25.10.2021
  • Tervetuloa näyttelyyn, paitsi jos… Näyttelyiden pitkä matka saavutettavuuteen 20.10.2021
  • Kulttuuri ja kriisi – huomioita taiteesta ja turvallisuudesta 13.10.2021

Sosiaalinen media

Jatketaan vielä Kyberpunk-aiheen parissa vanhan k Jatketaan vielä Kyberpunk-aiheen parissa vanhan kirjoituksen nostolla! Mustekalan viimeisimmän teemanumeron päätoimittanut Onni Mustonen kirjoitti tämän vuoden alussa kritiikin Cyberpunk 2077 -pelistä. "Cyberpunk 2077 heijastelee laajemmin kyberpunkin viime vuosina läpikäymää epäpolitisaatiota. ... Tosimaailma on 40 vuodessa kirinyt varhaisten kyberpunk-tarinoiden rinnalle ja monilta osin ohittanut ne, mutta genre ei ole päivittynyt niiden mukana." Kuva: Cyberpunk 2077 (2020) -pelin kuvakaappaus. #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk #cyberpunk2077
Jenna Jauhiaisen pohdiskeleva ja omakohtainen teks Jenna Jauhiaisen pohdiskeleva ja omakohtainen teksti käsittelee kyberpunkin innoittamana ihmisen ja teknologian suhdetta. Jauhiainen tarkastelee, kuinka teknologia lävistää ja värittää arkeamme monin eri tavoin – ulottuen aina eriäviin käsityksiimme todellisuudesta. “Jos kyberpunkilla olisi poliittinen agenda, sen agendan ytimessä olisi edistys. – – Hi-tek low life alkoi jossain vaiheessa ajatteluani yhdistymään vahvasti markkuihin. Ettei tässä ajassa oikeastaan korkeateknologista moraalittomuutta edusta tavanomaiset rikolliset, vaan joka yö sykettään mittaavat uraohjukset. Maailma kirjaimellisesti palaa, mutta silti ihmisten on edistettävä omaa unelmaelämäänsä.“ Kuva: Jenna Jauhiainen (2021) #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
Ahma Hokkasen sarjakuvassa pohditaan Brandon Crone Ahma Hokkasen sarjakuvassa pohditaan Brandon Cronenbergin Possessor (2020) -elokuvan inspiroimana kehodysforiaa pelaamisen kautta sekä käännetään katse tulevaisuuden teknologiaan. Kuva: ote Ahma Hokkasen sarjakuvasta. Koko sarjakuva luettavissa Mustekalan verkkosivuilla. #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
Jon Karvinen käsittelee kyberpunkin klassikkoa, M Jon Karvinen käsittelee kyberpunkin klassikkoa, Masamune Shirow’n Ghost in the Shell -mangaa (1989–1990). Teoksessa kyberpunk-genrelle ominaisesti teknologia ja inhimillisyys ovat erilaisten teknologisten innovaatioiden myötä kietoutuneet yhteen ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus sekä brutaali voimankäyttö ovat vahvasti läsnä. “Yksi klassisimmista kyberpunkin elementeistä on tekniikan vankka marssi. Se on prosessi, joka ei jää miettimään mahdollisia moraalisia tai yhteiskunnallisia seurauksia. Ihmiskunnan ja tieteen kehitys on uskomattoman nopeaa ja tuonut paljon kehitystä, mutta sen avaamia mahdollisuuksia ei vielä ehkä ymmärretä. Genren tärkein (poliittinen) huolenaihe on se, miten uudet tieteelliset edistysaskeleet voivat vaikuttaa yhteiskunnan arvoihin tai ihmiselämän käsitykseen.“ Kuva: yksityiskohta sarjakuvasta Ghost in the Shell (1989–1990) #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
Riikka Haapanen käsittelee kyberpunk-klassikko Ak Riikka Haapanen käsittelee kyberpunk-klassikko Akiraa (1988), jota tarkastellaan erityisesti japanilaisen kulttuurin viitekehyksessä. Taustoituksen lisäksi Haapanen pohtii Akiran monitulkintaisuutta ja ajankohtaisuutta. “Päähenkilö Kanedan punainen moottoripyörä on hitsautunut globaalisti populaareihin mielikuviin japanilaisesta viihteestä, harrastajapiireissä Hello Kittyn ja Pokémonin vertaisesti. Ilman Otomon hektisiä, post-apokalyptisiä kuvia Neo-Tokion nuhjuisista sivukujista ja sykkivistä moottoriteistä sellaiset teokset kuin The Matrix (1999) ja Looper (2012) olisivat olleet hyvin erinäköisiä, puhumattakaan Battle Angel Alita (1990) ja Cowboy Bebop (1998) -animeista tai Hideo Kojiman videopeleistä.” Kuva: Akira (1988) -elokuvan julisteesta #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
Onni Mustonen käsittelee 1980-luvun kyberpunkin k Onni Mustonen käsittelee 1980-luvun kyberpunkin klassikoita nykyvalossa sekä paljastaa 2000-luvun kyberpunkin kyvyttömyyden kuvitella uutta. Siinä missä klassikot ovat osoittautuneet jopa profetiaalisiksi, näyttäytyvät nykyteokset toistona tulevaisuudesta, joka joskus kuviteltiin. Nämä nostalgiatuotteet mahdollistavat myöhäiskapitalistiselle kuluttajalle pakenemisen nykyhetken katastrofien täyteisistä tulevaisuudenkuvista. “Postmoderni-kyberpunk viittauksineen, lainauksineen ja vanhentuneine teknologioineen palvelee kuluttajien nostalgianhalua. Kyberpunk oli viimeinen tieteisfiktion liike, joka kuvitteli uudenlaisen tulevaisuuden, joka perustui ennennäkemättömiin teknologisiin harppauksiin. Pian tulevaisuuden korvasivat erilaiset loput: historian loppu, hyvinvointivaltion loppu, kommunismin loppu ja – lopulta – maailmanloppu. 80-luvulle viittaavassa kyberpunkissa on siis jotain lohdullista, koska se uskoo, että tulevaisuus on vielä mahdollinen (oli tuo tulevaisuus miten synkkä hyvänsä), mutta nostalgisena moodina se myös salakavalasti tuhoaa uskomme ‘todelliseen’ tulevaisuuteen.“ Kuva: pysäytyskuva Blade Runner (1982) -elokuvasta. #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
Onni Mustosen päätoimittamassa kyberpunk-teemanu Onni Mustosen päätoimittamassa kyberpunk-teemanumerossa edetään kyberpunkin klassikoiden kautta nykypäivään. Pääkirjoituksessa Mustonen avaa kyperpunk-genren ja teemanumeron taustoja. “Kyberpunk-kertomuksissa teknologia on kehittynyt pisteeseen, jossa mieli kyetään irrottamaan ruumiista ja siirtämään virtuaaliavaruuden kautta toiselle puolelle maailmaa, tekoäly on saavuttanut tietoisuuden ja ihmiset voivat matkustaa planeetoilta toiselle (tästä juontuu kyperpunk-termin kyber-etuliite). Samalla tämä teknologinen kehitys on kuitenkin johtanut yhteiskuntajärjestelmän murenemiseen. Valtaa pitävät joko suuryritykset tai totalitaristiset valtiot, ja tarinoiden päähenkilöt eivät ole avaruuslaivojen kapteeneita tai jedi-ritareita, vaan yhteiskunnan marginaalissa eläviä anti-sankareita (ja tästä juontuu kyberpunk-termin punk-loppupääte).” Kuva: pysäytyskuva Ghost in the Shell (1995) -elokuvasta. #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
Mustekalan Kyberpunk-teemanumero on ilmestynyt! Te Mustekalan Kyberpunk-teemanumero on ilmestynyt! Teemanumero syntyi yrityksestä ymmärtää kyberpunkin roolia maailmassa, joka näyttää yhä enemmän siltä, millaiseksi taiteilijat 30 vuotta sitten sen kuvittelivat muuttuvan. Numeron on päätoimittanut Onni Mustonen, ja siihen ovat kirjoittaneet Mustosen lisäksi Riikka Haapanen, Jon Karvinen ja Jenna Jauhiainen. Lisäksi numero sisältää Ahma Hokkasen sarjakuvan. “Vaikka kyberpunk syntyi 1980-luvulla ja ammentaa selvästi kyseisen vuosikymmenen zeitgeistista, on helppo nähdä, miksi se pitää yhä pintansa merkittävänä ja suosittuna tieteisfiktion muotona. Tämä teemanumero syntyikin yrityksestä ymmärtää kyberpunkin roolia maailmassa, joka näyttää yhä enemmän siltä, millaiseksi taiteilijat yli 30 vuotta sitten sen kuvittelivat muuttuvan, jos kapitalismi saa riehua vapaana.” Kuva: ote Ahma Hokkasen sarjakuvasta. Koko sarjakuva luettavissa Mustekalan verkkosivuilla. #kulttuurilehtimustekala #kyberpunk
"Maalaukset tuovat mieleen alakouluni seinillä ol "Maalaukset tuovat mieleen alakouluni seinillä olleet, lukemisen opettelua tukeneet kirjaintaulut. Kirjaintauluissa maailma tuntui koostuvan palikoista. P niin kuin palomies. Selkeärajaista asiaa merkitsi yksi suomen kielen sana. Heimosen kuvauksissa tämä naiivi, mutta tarpeelliseen yksinkertaistukseen pohjaava esittämisen tapa on korvautunut runsaudensarvella. Kirjaimen provosoimaa runsautta Heimosen maailmoissa voi merkityksellistää poststrukturalistisella ajatuksella kielestä, joka velloo erojen paljoutena. Jokainen ilmaus synnyttää läheisten ja yhä kauemmas karkaavien mielikuvien ketjun." Kirsi Uusitalon kritiikissä luonto ja kulttuuri kohtaavat, kun käsittelyssä on Samuli Heimosen Atlas-näyttelyn maalausten runsaus. Teos: Samuli Heimonen: Omni (2021) #kulttuurilehtimustekala #samuliheimonen #galleriaheino @kirsiingamaria
Lisää Seuraa

Arkistot

Developed by Roplin