Avantgarden kulttuurihistoria 2/12

Avantgarden kultturihistorian tutkimus on kehittymässä nopeaa vauhtia ja rantautunut jo Suomeenkin. Numero tarkastelee 20. vuosisadan alun avantgardea taideteorioiden ja filosofian avulla ja pohtii sen merkitystä tänä päivänä.

Milloin ja miksi avantgardea

Berkeley, California 13. 4. 2012, Irmeli Hautamäki On kiinnostavaa pohtia, miksi jotakin aikakautta kutsutaan avantgardistiseksi ja jotakin toista taas ei. Avantgarde liitetään usein pinnallisella tavalla

Avantgarde ja venäläinen sanataide

Markus Susi Alun perin etujoukkoa tarkoittava avantgarden käsite yleistyi 1900-luvun alussa taiteen kieleen. Sillä viitattiin ryhmittymiin ja koulukuntiin, jotka pyrkivät uudistamaan aikansa taiteellista ilmaisua. Nykyään

Modernismin ja avantgarden vaikea tulo Suomeen

Ritva Määttänen-Valkama PROLOGI Esseeni tarkoituksena on yrittää pohtia modernismin ja avantgarden ongelmallista vastaanottoa Suomessa ja etsiä syitä tähän. Kysymys on erityisen mielenkiintoinen nyt, kun Guggenheim

Musiikki avantgardessa ja kysymys manifestitaiteesta

Auli Särkiö Taiteen historiallisesta avantgardesta ja erilaisista ”ismeistä” puhuttaessa ajatellaan lähes yksinomaan kuvataidetta, joskus, etupäässä surrealismin kohdalla, myös runoutta. Avantgarden kontekstissa ei kuitenkaan miltei koskaan

Baudelaire nykylukijan silmin

Varpu Airio Tarkastelen seuraavassa ranskalaisen runoilijan, kriitikon, esseistin ja kääntäjän Charles Baudelairen (1821-1867) tuotantoa ja sen merkitystä nykyaikana. Hänen esikoisteoksensa, kuvataiteen vuosikatselmusta esittelevä esseekokoelma Salon