Mustekala.info | Art, politics, research and critique
Mustekala on riippumaton, ei-kaupallinen, poikkitieteellinen ja -taiteellinen verkkolehti. Mustekala pyrkii täyttämään pintaa syvemmälle menevän keskustelun puutteen eri taiteen aloilla sekä vastustamaan useissa valtamedioissa tapahtuvaa kritiikin alasajoa.
Mitä internet tekee kulttuurijournalismille? Kuka kritiikissä oikein puhuu ja kenelle? Saako kriitikko osallistua taideteokseen? Miten hyvin kokeellisuus ja kritiikki sopivat yhteen? Miksi Suomen Kuvalehden kyselyssä ammattien arvostuksesta kriitikot tippuvat listan pohjalle? Mustekalan teemanumeron tekstit perustuvat 22.10.2009 järjestettyyn Kriitikosta kiinni -tapahtumaan.
TUKI MUSTEKALALLE SEKÄ VUODEN 2010 JÄSENMAKSUT TILILLE NORDEA 120035-158308
28.11.2009 Saara Hacklin Taidekritiikki ei puheenaiheena ole uusi. Kulttuurijournalismin tila herättää säännöllisin väliajoin keskustelua – näin kuuluukin olla. Silti ei voi välttyä tunteelta, että kuluneen
28.11.2009 Irmeli Hautamäki Ei ole kauaakaan siitä kun Andrew Keen löi lyttyyn internetin väittäen, että se tuhoaa koko länsimaisen kulttuurin. Kirjassaan The Cult of the
28.11.2009 Martta Heikkilä Friedrich Nietzsche kirjoittaa teoksessaan Tragedian synty: ”Tragedian jälleensyntymän myötä syntyy […] uudelleen myös esteettinen kuulija, jonka paikalla teatterikatsomossa on tähän saakka istunut
28.11.2009 Veli-Matti Saarinen Idealistisesta taidekäsityksestä luopuminen Walter Benjamin vaatii ”Taideteos teknisen uusinnettavuuden aikakaudella” -artikkelissaan (vuodelta 1935, suomennos kokoelmassa nimeltä Messiaanisen sirpaleita) idealistiseen filosofiaan perustuvasta taidekäsityksestä
28.11.2009 Henriikka Tavi Puhuttaessa runouden – ja yleensäkin kirjallisuuden – kritiikistä ollaan muihin taiteenlajeihin verrattuna erityistilanteessa: runo ja kritiikki jakavat saman median. Kummatkin käyttävät kieltä,
28.11.2009 Juha-Heikki Tihinen Voisiko kriitikkokin olla taidetta? Mikä on tekijän ja teoksen välinen suhde, ja miten siitä olisi puhuttava? Edellisten kysymysten sulattelua edistää vilkaisu historiaan.
28.11.2009 Saara Hacklin Helsinki Map, September 2009 (pieni) lataa PDF-versio kuvasta Minna L. Henriksson (s. 1976) on opiskellut Kuvataideakatemiassa sekä Malmön taideakatemiassa sekä työskennellyt residensseissä
1.12.2009 Martta Heikkilä ja Irmeli Hautamäki Ajatus yhdestä yhteisestä maailmasta on tuttu niin taloudesta, tietotekniikasta kuin julkkisten hyväntekeväisyyskonserteistakin. Kiinnostavaa ja ehkä jollakin tapaa jopa ohjelmallista
8.12.2009 Tiina Purhonen: Yhteisön käsite on ollut jo pitkään kriittisen tarkastelun kohteena. Yhteisön negatiivisena äärikäsityksenä herää mielikuva historiassa toteutuneesta fasistisesta yhteisöstä. Siinä yhteisöllisyys nähdään perustuvan