Kriitikosta kiinni 5/09

Mitä internet tekee kulttuurijournalismille? Kuka kritiikissä oikein puhuu ja kenelle? Saako kriitikko osallistua taideteokseen? Miten hyvin kokeellisuus ja kritiikki sopivat yhteen? Miksi Suomen Kuvalehden kyselyssä ammattien arvostuksesta kriitikot tippuvat listan pohjalle? Mustekalan teemanumeron tekstit perustuvat 22.10.2009 järjestettyyn Kriitikosta kiinni -tapahtumaan.

TUKI MUSTEKALALLE SEKÄ VUODEN 2010 JÄSENMAKSUT TILILLE NORDEA 120035-158308

Kulttuurijournalismi, tosiasiat ja mututuntuma

28.11.2009 Saara Hacklin Taidekritiikki ei puheenaiheena ole uusi. Kulttuurijournalismin tila herättää säännöllisin väliajoin keskustelua – näin kuuluukin olla. Silti ei voi välttyä tunteelta, että kuluneen

Taidekritiikki teknisen reproduktion aikakaudella

28.11.2009 Veli-Matti Saarinen Idealistisesta taidekäsityksestä luopuminen Walter Benjamin vaatii ”Taideteos teknisen uusinnettavuuden aikakaudella” -artikkelissaan (vuodelta 1935, suomennos kokoelmassa nimeltä Messiaanisen sirpaleita) idealistiseen filosofiaan perustuvasta taidekäsityksestä

Kritiikki ja kokeellisuus

28.11.2009 Henriikka Tavi Puhuttaessa runouden – ja yleensäkin kirjallisuuden – kritiikistä ollaan muihin taiteenlajeihin verrattuna erityistilanteessa: runo ja kritiikki jakavat saman median. Kummatkin käyttävät kieltä,

Kriitikko taiteena – eräs ehdotelma

28.11.2009 Juha-Heikki Tihinen Voisiko kriitikkokin olla taidetta? Mikä on tekijän ja teoksen välinen suhde, ja miten siitä olisi puhuttava? Edellisten kysymysten sulattelua edistää vilkaisu historiaan.

Kuva taidekentästä, sellaisena kuin sen ymmärrän

28.11.2009 Saara Hacklin Helsinki Map, September 2009 (pieni) lataa PDF-versio kuvasta Minna L. Henriksson (s. 1976) on opiskellut Kuvataideakatemiassa sekä Malmön taideakatemiassa sekä työskennellyt residensseissä