Siirry sisältöön

Mustekala.info | Art, politics, research and critique

Mustekala on riippumaton, ei-kaupallinen, poikkitieteellinen ja -taiteellinen verkkolehti. Mustekala pyrkii täyttämään pintaa syvemmälle menevän keskustelun puutteen eri taiteen aloilla sekä vastustamaan useissa valtamedioissa tapahtuvaa kritiikin alasajoa.

Etusivu
Teemanumerot
Kritiikit
Blogit
Sivusilmä
English edition
Info
Mainostajalle

Julkaistu 7.2.201127.8.2018

Roi Vaara esitelmöi

Kuvataideakatemian

Keskiviikkoluennolla 9.2. Roi Vaara

klo.18.00-20.00

Auditorio

Kuvataideakatemia

Kaikukatu 4

Artikkelien selaus

Edellinen artikkeliEdellinen Live Herring esittää: Epätosi maailma

Seuraava artikkeliSeuraava Vuoden nuori taiteilija 2011 on valittu

Viimeisimmät artikkelit

Under the Ejaculation Falls 11.1.2022
Hybridi-identiteetistä singulaarin monikolliseen kokemukseen – identiteetti, mieli ja kieli syntyvät yhteydessä toisten kanssa 22.12.2021
Järviä ja häilyviä rajoja 18.12.2021
Mustekalan vuoden parhaat 2021 13.12.2021
Kaikki pitävät puusta, mutta kuka rakentaisi tulevaisuuden? 8.12.2021

Sosiaalinen media

Jenna Jauhiainen writes about Essi Rossi & working

Jenna Jauhiainen writes about Essi Rossi & working group’s performance Ejaculation Falls that premiered in the Baltic Circle theatre festival 2021.

”As the strive for normality and conformity is quite encompassing, one has to ask, how common straightness actually is? If we had more varied and realistic representations of sex and sexuality, would straightness and cisness reveal themselves not as ’normal’ majority experiences, but rather as popular social habits produced culturally?”

Photo: Essi Rossi & working group: Ejaculation Falls © Tristan Petsola / Baltic Circle

#kulttuurilehtimustekala #essirossi @ejaculationfalls @balticcircle

Athanasía Aarniosuo käsittelee tammikuussa 2022

Athanasía Aarniosuo käsittelee tammikuussa 2022 ilmestyvässä taidegrafiikkasarjakuvanovellikokoelmassaan ”The Nostalgia EP” kuvan ja tekstin suhdetta, nuoruusmuistoja ja ihmisen taipumusta kaunistella mennyttä aikaa. Sarjakuva-albumin viisikymmentä sivua on vedostettu käsin monotypiatekniikalla, eli jokainen sivu on myös uniikki vedos. Osana Taidegrafiikka-teemanumeroa julkaistaan ote teoksesta.

Kuva: Athanasía Aarniosuo, yksityiskohta taidegrafiikkasarjakuvanovellikokoelmasta The Nostalgia EP, monotypia, valmistuu vuonna 2022.

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka @aarniosuo

Ronya Hirsma vieraili taidegraafikko Mari Hallapur

Ronya Hirsma vieraili taidegraafikko Mari Hallapuron työhuoneella ja tutustui tämän työskentelyyn. Haastattelussa Hallapuro avaa ajatuksia Galleria G:ssä järjestämänsä näyttelyn ”Varjosta” takana.

”Kuinka pitkälle mustaa väriä voi työstää niin, että tavoittaa pimeän, kokonaisvaltaisen varjon? Näkyvä todellisuus ja piilotajunta käyvät keskustelua mustan, pimeän kautta. Viime aikoina olen kokenut yhä enenevissä määrin voimistunutta kutsumusta käsitellä pimeyttä; minun on ikään kuin käytävä se läpi ennen kuin voin siirtyä eteenpäin.”

Kuva: Mari Hallapuro: Pimeä, 2020, mezzotinto, 75,5 x 48,5 cm. Kuvaaja: Laura Konttinen.

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka @ronyanadine @mari.hallapuro

Mauri Aarniosuo tarkastelee taidegrafiikan represe

Mauri Aarniosuo tarkastelee taidegrafiikan representatiivisuutta Platōnin silmin. Artikkeli sisältää performatiivisen dialogin taidegraafikko Hannah Harkesin ja Platōnin hahmon välillä.

”Hannah Harkes: Hei, Platōn, kiitos yhteydenotosta ja mielenkiintoisesta kysymyksestä! Sanoisin, että sanat ’artist’ ja ’printmaker’ viittaavat nettisivuillani ennemmin metodisiin lähestymistapoihin kuin ammatteihin. Vaikkakin, kyllä, ne ovat myös ammattejani. Minulle ne ovat eri asioita mutta osin päällekkäisiä. Joskus teen asioita taiteilijana, joskus taidegraafikkona, joskus molempina yhtä aikaa. Vastaan mielelläni muihinkin kysymyksiisi. Uteliaisuudesta: kuinka törmäsit nettisivuihini?”

Kuva: Hannah Harkes: Friends, linoleikkaus, 2021.

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka @hannahharkes

Kari Yli-Annala kirjoittaa Martta Heikkilän ja An

Kari Yli-Annala kirjoittaa Martta Heikkilän ja Annu Vertasen toimittamasta, Taideyliopiston Kuvataideakatemian julkaisemasta taidegrafiikan teoriaa, historiaa ja nykyhetkeä käsittelevästä antologiasta Printed Matters: merkityksen kerroksia. Hän lukee kirjaa rinnakkain Kuvataideakatemian vuonna 2017 julkaiseman, Päivikki Kallion toimittaman kirjan Siirtämisen ja välittymisen taide kanssa.

”Päivikki Kallio kirjoittaa katkoksesta taidegrafiikan avainkokemuksena. Jälki ja katkos liittyvät painolaatan ja vedoksen yhteenliittämisen ja erottamisen hetkeen toisesta olomuodosta toiseen vievänä kosketuksena tai kynnyksenä. Kuvan siirtyessä painoalustalle tai digitaaliseen mediumiin tullaan keskelle taidegrafiikan apparaatissa tapahtuvaa jälkien, merkkien, erojen ja erottumisten tapahtumaa.”

Kuva: Natalia Kozieł‎-Kalliomäki ja Petteri Kalliomäki: Karvat -filmiperformanssi. Final(e)affect, Catalystin Causatum Live Cinema -esityssarjan tapahtuma. Valssaamo, Kaapelitehdas 12.11.2021. Kuvaaja: Antti Ahonen.

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka #kuvataideakatemia @uniartshelsinki

Kuvataiteilija Emma Peura kirjoittaa Taidegrafiikk

Kuvataiteilija Emma Peura kirjoittaa Taidegrafiikka-teemanumeron artikkelissa ”Menetyksen parissa työskentelystä” viime vuosien Lokan tekojärveä käsittelevistä teoksistaan, kokeellisista työskentelytavoistaan sekä suhteestaan teosmateriaaliin.

”Projektin aikana löysin uuden tavan syövyttää kuparilaattoja. Kutsun menetelmää metsäsyövytykseksi. Metsäsyövytyksessä metalligrafiikan traditio ja nykytaiteelle ominainen kokeellisuus kohtaavat. Perinteisissä metalligrafiikan syövytysmenetelmissä kuparilevyn pintaan syövytetään jälkiä upottamalla levy rautakloridiin useaksi minuutiksi. Riippuen halutusta jäljestä syövytysajat voivat olla muutamasta kymmenestä sekunnista muutamaan tuntiin. Syöpyneisiin jälkiin hierretään painoväriä, ja jäljet vedostetaan prässin avulla paperille. Metsäsyövytyksessä hapan maaperä syövyttää kuparilaattoja. Olen siis korvannut rautakloridin metsällä.”

Kuva: Emma Peura: Allas: Peurala, 2017–2019 (detalji). Kollagrafia ja kuivaneula gampille, chine-collé sideharsolle, kivi ukkini lapsuudenkodin raunioista, petrimalja, Lokan altaan vesi, ruokapöytäni, 120 x 200 cm.

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka @peuranemma

Taidegrafiikka-teemanumeron päätoimittaja Athana

Taidegrafiikka-teemanumeron päätoimittaja Athanasía Aarniosuo avaa pääkirjoituksessa teemanumeron taustoja ja taidegrafiikan tekemisen olemusta.

”Vaikka taidegrafiikassa onkin aina kyse vedoksen suhteesta painolaattaan (ja kaikesta, mitä laatan ja vedoksen väliin jää ja mitä kaikkea yllättävääkin tuossa tilassa voi tapahtua), laajentunut kenttä mahdollistaa myös esimerkiksi itse prosessin tarkastelun. Yksinkertaistetusti, taidegrafiikassa (laajassa mielessä) olennaista ei ole pelkkä valmis vedos vaan koko prosessi. – – Taidegrafiikan menetelmissä korostuvat hitaus ja sen mahdollistama ajatusten työstäminen, prosessin ehdoilla tekeminen sekä yllätyksellisyys. Kun alkaa vedostaa, ei välttämättä tiedä, mihin lopulta päätyy.”

Kuva: Athanasía Aarniosuo (yksityiskohta taidegrafiikkasarjakuvanovellikokoelmasta The Nostalgia EP, monotypia, valmistuu vuonna 2022).

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka @aarniosuo

Mustekalan Taidegrafiikka-teemanumero on julkaistu

Mustekalan Taidegrafiikka-teemanumero on julkaistu! Teemanumero pureutuu taidegrafiikkaan taidemuotona ja taiteen tekemisen välineenä. Numero näkee päivänvalon aivan vuoden 2021 lopussa, joka on ollut Suomen taidegraafikoiden liiton 90-vuotisjuhlavuosi. Numeron on päätoimittanut Athanasía Aarniosuo.

”Taidegrafiikka on, paitsi toki äärimmäisen coolia, vain väline. Taidegrafiikan keinoin voidaan toteuttaa monenlaista taidetta tai painettua jälkeä, eivätkä taidegrafiikan eri menetelmät sido yhdenlaiseen ilmaisuun tai tiettyihin teemoihin.”

Kuva: Athanasía Aarniosuo (visuaalinen runo sarjasta ”Kävellä ja kaatua”, monotypia, 2021).

#kulttuurilehtimustekala #taidegrafiikka @galleriagjagrafoteekki @aarniosuo

Rita Dahlin kritiikissä Tutkijaliiton tuoreet suo

Rita Dahlin kritiikissä Tutkijaliiton tuoreet suomennokset, Gloria Anzaldúan Rajaseutu/La Frontera ja Jean-Luc Nancyn Singulaarinen pluraalinen oleminen käyvät vuoropuhelua.

”Anzaldúa tuntuu väittävän, että omasta idistään tietoinen, monen jakolinjan, sukupuolen, seksuaalisuuden halkaisema mieli ja kieli antautuu helpommin oman luovuutensa, oman alitajuntansa ja myös järjen vietäväksi. Hän muuttaa sanoiksi sen teoreettisen asian, jota Nancy teoksessaan kuvaa. Mieli muuttuu luovaksi kieleksi, jossa hybridin identiteetin kaikki osaset ovat yhtenä kokonaisuutena.”

#kulttuurilehtimustekala @tutkijaliitto

Arkistot

Arkistot

Etsi:

Developed by Roplin