”Esillä oli teko- ja esitystavoiltaan monipuolinen kattaus nykyvalokuvaa: kehystettyjä teoksia, kehystämättömiä vedoksia, installaatioita, kollaaseja ja videoteoksia tableteilla. Erilaisten kokeellisten teosten myötä piirtyi esille valokuvan niin kutsutun laajennetun kentän kirjoa, jossa valokuva voi saada perinteisestä poikkeavia rooleja taiteellisessa prosessissa”
”Avantgarde Suomessa etenee pääasiassa kronologisesti järjestettyinä yksittäisinä taitelijaesittelyinä, lajissaan erinomaisen asiantuntevina. Niiden kautta hahmottuu suomalaisen avantgarden taiteiden rajat ylittävä tarina Ellen Thesleffin (1869–1954) Omakuvasta Karri Kokon (s. 1955) Retweetediin. Minun on ollut helppo pitää J. O. Mallanderia, Erkki Kurenniemeä (1941–2017) tai keski-ikäistä Gunnar Björlingiä (1887–1960) avantgardisteina, sen sijaan en ole koskaan pitänyt sellaisena Thesleffiä, Olavi Paavolaista (1903–1964) tai Alvar Aaltoa (1898–1976). Kirjan luettuani ymmärrän yhtäältä miksi en, toisaalta ymmärrän miksi mainittuja taiteilijoita voidaan avantgardisteina pitää.”
”Jos olisin saanut valita, olisin kirjoittanut jostakin pienemmästä, hauraammasta ja turvallisemmasta kuvasta. Minua jäi kuitenkin riivaamaan Suurmiesten herättämä innostunut haltioitumisen tunne. Haltioitumisen tunne, josta mahdollisesti tunnistan syvällä sisälläni kummittelevan, kauan sitten kuolleen nationalistin. Vaiko sittenkään: ’oliko kyse nationalismista?’, jouduin teosta jälkikäteen muistellessani kysymään. Mitä muuta se voisi olla? Mitä teosta katsellessani kaipaan? Tai mihin teosta katsellessani kaipaan?”
”Night Visions -elokuvafestivaalin avajaisteokseksi valittu Michel Francon kuudes pitkä elokuva New Order (2020) on lähtökohdaltaan rönsytön: Meksikossa vallitsee kaaos, alemmat luokat ovat käyneet väkivaltaiseen kansannousuun ja armeija ottanut vallan. Vähintään yhtä huomionarvoista kuin elokuvan ideologinen ja yhteiskunnallinen taso on sen selkeän näkemyksellinen ja toimiva toteutus.”
”Helsinki Biennaalin teemat ovat ajankohtaisia ja tärkeitä. Ne liikkuvat ympäristökysymyksistä ihmisyyteen ja myötätuntoon, jonka avulla voimme kurotella toistemme luo ja haastaa itsemme ajattelemaan maailmassa olemisen jopa täysin eri lajien näkökulmasta käsin. Yhteiskunnalliset kysymykset toimivat kuitenkin lähinnä voimaa antavana kimmokkeena ja taustalla vaikuttavina arvoina Vallisaaresta löytyville teoksille, joiden ansiot rakentuvat ensisijaisesti taiteellisen ilmaisun varaan.”
”Vierailin Kuvan Kevät 2021 -näyttelyssä tiistaina 18.5.2021. Avajaisviikonlopun jälkeen näyttelytiloissa ei ollut lisäkseni kovinkaan monta vierailijaa, mikä mahdollisti teoksiin uppoutumisen ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta tänä vuonna valmistuvien taiteilijoiden tarinoiden kanssa matkustamisen. Maailmanlaajuisen kriisin keskellä moni meistä tuntuu hakevan turvaa onnellisista menneisyyden hetkistä.”
”Benjamin Orlowin teoksessa A SPRING BRIGHT EVENING kuullaan ja seurataan Turussa toimivan akateemisen kuoron Brahe Djäknarin jäseniä. Teos kurkistaa miehisen perinteen ja elitismin tiloihin kriittisellä mutta humaanilla katseella, ja nivoo yhteen musiikkia, kuvaa, animaatiota ja tekstiä.”
”Ensivilkaisulta pelkistetyn näköinen visuaalinen kokonaisuus kätkee sisäänsä hienovaraista materiaalista ja teknistä runsautta. Lähden näyttelystä mielessäni kysymys kuin zeniläinen koan: Millainen muoto aavikon tyhjyydellä on?”
”Kirjaprojektina Sisäinen kokemus oli ja on tuomittu epäonnistumaan, ja Bataille tiesi sen. Hän kirjaa kirjoittamatonta, jotain, joka ei koskaan voisikaan muotoutua kokonaisvaltaiseksi esitykseksi.”
”’Kaiken keskellä’ on henkilökohtainen näyttely, joka kurottaa sisäisestä pimeydestä ja kaaoksesta kohti jaetun maailman valoa. Näyttely on rakennettu lavastukselliseksi kokonaisuudeksi, jonka maailmaan katsoja astuu gallerian etuosaan ripustettujen esirippujen läpi. Keskeisiksi teemoiksi näyttelyssä nousevat trauma ja siitä toipuminen.”
”Cyberpunk 2077 ei yritäkään heijastella teknologian kehitystä viimeisten 40 vuoden aikana, se pyrkii imitoimaan 80-lukun arkkityypillisten kyberpunk-tarinoiden teknologista maailmaa. Teknologisen takapajuisuuden seurauksena modernin teknologian sosiaaliset ja poliittiset piirteet jäävät myös käsittelemättä.”
”Ranskalainen Cyril Pedrosa piirtää kauniin ja herkän tarinan itseään etsivästä kahden kansan miehestä. Kaunis sarjakuvakirja pureutuu identiteetin, sukulaisuuden ja kansallisuuden teemoihin.”