Subjekteja ja objektiiveja – Mikä fiktioelokuvissa on totta

”Tätä kirjoitusta varten aloin tarkastella joitain minulle vanhastaan tuttuja ja minuun jäljen jättäneitä elokuvia nimenomaan ’toden’ ja ’epätoden’ dikotomian kautta.

… On aavistuksen huvittavaa, kuinka monet fiktiiviset elokuvat välittävät viestiä siitä, kuinka ihmisten tulisi keskittyä aineellista maailmaa koskeviin ’tosiasioihin’.

’Epätoden’ käsite tulee meille vastaan etupäässä silloin, kun jokin, joka on jo jollain tapaa huomion kohteena, halutaan kiistää. ’Epätoden’ käsite onkin itsessään kuin kielto ’Älä ajattele tätä’ tai ’Älä puhu tästä’. Väitteessä jonkin kohteen ’epätodellisuudesta’ on jopa paradoksin aineksia. Voiko olemattomasta ylipäätään esittää tosia väitteitä? Kun jonkin kohteen tai ilmiön nimeää, eikö jo tunnusta, että se on jollain lailla todellinen?”

Neljä näkökulmaa Ukrainan historiaan ja nykypäivään

”Yhtäältä tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta kirjoittaa Venäjän julmasta ja oikeudettomasta hyökkäyssodasta. Toisaalta tuntuu mahdottomalta kirjoittaa mistään muusta, niin inhimillisesti kuin ammatillisestikaan. Vaikka – ja oikeastaan juuri siksi, että – en ole Venäjä- tai Ukraina-asiantuntija, haluan tässä blogissa antaa neljä ajankohtaista suositusta aihepiiriin liittyvistä kirjoista, musiikista ja paneelikeskusteluista, joiden avulla hahmottaa tilannetta.”

Saaristo ja rihmasto: vähätaiteesta, vähäisistä taiteista ja vähän vähemmistötaiteestakin

”Postkolonialismista puhuminen voi johtaa harhaan sillä kolonialismi jatkuu yhä. Omimisen ja rekuperoinnin jäänteiden hyväksikäytön purkaminen tapahtuu vähätaiteen tavoin tulemalla vähäiseksi valtakulttuurin keskeltä käsin. … Kyse ei ole vain menetetystä vaan myös tulevasta kansasta prosessissa, jossa myös valtakulttuurin toiminta muuttuu.”

Mikä voisi auttaa taide- ja kulttuurialaa? Estetiikka!

”Jos meillä ei joltain yhteiskunnan osa-alueelta ole enää asiantuntijoita kommentoimassa, puolustamassa tai jopa kritisoimassa omaa alaansa, niin ala ja osaaminen välttämättä näivettyy. Laajan yleisön ymmärrys ja merkityksellisyys ei synny tyhjästä. Se pohjaa julkiseen keskusteluun, jossa uskottavilla ja laaja-alaisen ymmärryksen omaavilla asiantuntijoilla on tärkeä asema.”

Tornin tapaus, eli voisivatko muutkin taidealalla alkaa pitää taiteilijoiden puolta 

”Se, että systemaattisesti kukaan tuomaristosta ei ole joko tarkistanut tai ajatellut palkkioasiaa, ei kerro yksilöllisistä hahmotus- tai motivaatio-ongelmista vaan siitä, että ongelma on — tadaa — rakenteellinen. Taideala on tällä haavaa yksinkertaisesti rakentunut niin, että edes siellä työskentelevillä ei lähtökohtaisesti ole palavaa kiinnostusta kantaa huolta taiteilijoiden kohtelusta ja toimeentulosta.”

Onko vähemmän enemmän? Raivauksen ylellisyydestä

”Näistä menetelmistä lukiessa on vaikea välttyä ajatukselta, että hyvää tarkoittavat todellisuuden hallinnan suuntaukset ovat samalla myös ideologioita. Niihin uskotaan, ja niiden toivotaan parantavan elämän ongelmia vaikuttamalla ensin sen aineellisiin hyödykkeisiin. Kun karsiminen alkaa, tavara saa, ehkä paradoksaalisesti, suuremman merkityksen kuin sillä on aiemmin ollutkaan omistajalleen.”

Järviä ja häilyviä rajoja

Taiteilija Athanasía Aarniosuo uimassa.

”Kuten taiteilijoille on tyypillistä, työtäni ei voi selkeästi erottaa vapaa-ajasta. Ei ole vain niin, että tarvitsen rentoutumisaikaa, jotta jaksan taas työtä, sillä joskus itse rentoutuminen on työtä. Ja joskus minulle selviää vasta jälkikäteen, milloin olen itse asiassa tehnyt taiteellista työtä. Näin kävi myös, kun aloin vuonna 2021 keräillä uintikokemuksia Suomen järvissä. Uimisesta muodostui Silkkiuikku-taideprojekti, jota ei olisi olemassa ilman tunnustelevaa ja kiireetöntä lähestymistapaa.”

Mustekalan vuoden parhaat 2021

Vuoden lähestyessä loppuaan Mustekalaa vuonna 2021 päätoimittaneet Nuppu Koivisto, Jaakko Uoti, Helmi Saukkoriipi ja Alonzo Heino sekä yhdistyksen puheenjohtaja Saara Karhunen saivat tehtävänannon: esittele lyhyesti 1–3 kappaletta tänä vuonna erityisesti säväyttänyttä taiteeseen tai kulttuuriin yleisemmin liittyvää asiaa. Tässä tulokset!

Pop-groteskius, eli ruumiista sekasortoisessa maailmassa

Pysäytyskuva Ed Sheeranin musiikkivideosta

”Jos siloteltu, laskelmoitu ja manipulatiivinen ruumissuhde edustaa uusliberaalin selviämiskamppailueetoksen kokonaisvaltaista hyväksymistä, voi pop-groteskiutta tulkita sen kääntöpuolena, ruumiiseen kohdistuvien paineiden ja repivien affektien kuvaamisena.”

Humanismin uudet digivaatteet

Tanja Parkkosen grafiikantyö

”Digiliite laitettiin rohkeasti ja kursailematta yhteen humanismin kanssa Ylen Tiedeykkösen podcastissa (17.8.2021), jossa haastateltavat Pekka Manninen ja Sebastian von Alfthan CSC:ltä esittelivät Suomeen rakennettavaa yhteiseurooppalaista ja EU:n yhteisvoimin rahoittamaa supertietokonetta. … Mielenkiintoiset kysymykset podcastissa kuuluivat, mitä uusi kaukoputkeen verrattava työkalu tuo lisää humanismille ja mistä digihumanismissa on kyse.”