Paikkansa taistellut sarjakuva

“On myös ongelmia, jotka eivät ole poistuneet: sarjakuvalla ei edelleenkään ole selvästi määriteltävää paikkaa suomalaisen taiteen kentällä. Tämä näkyy esimerkiksi taidemuseoissa tai -gallerioissa pidettävien sarjakuvanäyttelyiden vähäisyytenä tai sarjakuvan epäselvässä asemassa valtion taidehallinnossa. Pitkiä apurahoja, jotka mahdollistaisivat keskittymisen laajojen sarjakuvaromaanien tekemiseen, ei ole liiemmälti jaossa.”

Kuolema laulaa suomea – Huomioita muutamien viimeaikaisten elokuvien symboliikasta

Nähtyäni [Kaisa El Ramlyn elokuvan Pakoja ja Haaveita] kiinnitin huomiota varsinkin sen maagiseen realismiin ja symbolismiin, joihin syvennyn tässä tekstissä. El Ramlyn elokuvan lisäksi käsittelen myös Rotterdamin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla näkemiäni itävaltalaisen Georg Tillerin ja intialaisen Ramin elokuvia, joissa esiintyy niin ikään symbolistisia piirteitä.

Upottavat askeleet – miten tehdä sovinto valtion kanssa?

”[T]eoksen nimi Birget on pohjoissaamenkielinen termi, joka tarkoittaa kykyä hallita taitoja tai selviytyä muuttuvassa ympäristössä – selvemmin sanottuna siis pärjätä. Termiä käytetään saamelaisyhteisössä paljon: aina pitää vain pärjätä. Vaikka birgetissä on paljon vahvuutta ja sisua, näen myös, että siitä voisi päästää välillä irti ja antautua avulle ja tuelle.”

Eipä kestä – Residenssitoiminta ja kestävyys

“Taideresidenssien toiminnassa on kiinnostavalla tavalla mukana monimuotoisesti eri elementtejä matkustamisesta asumiseen sekä työn erilaisiin käytänteisiin. […] Tämä tarjoaa mahdollisuuden huomioida kuinka taiteen kentällä (sekä laajemminkin) voidaan mahdollistaa siirtymää kohti henkilökohtaisten, sosiaalisten sekä ekologisten näkökohtien kestävyyttä tiedostaen samalla näiden oleellisen kytkeytyneisyyden. Parhaimmillaan kestävyyteen liittyvien kysymysten paneutuva pohdinta voi jäsentää kaikkea työskentelyä ja toimintaa.”

Mitä jää jäljelle – esteettisiä ajatuksia tekoälystä

“Kirjoittaessani pohdin omaa rooliani prosessissa. Kirjoitan tämän blogin ihan itse, kuten aina ennenkin. Haluan keskittyä ja haastaa itseäni, ymmärtää jotain oleellista esittämästäni kysymyksestä. Voisin toki syöttää kysymyksen työkaluun ja ihastella, miten hieno vastauksesta tuli. Voisi olla niinkin, että tekstistä tulisi jopa parempi kuin itse kirjottaen. Mutta silloin ei tapahtuisi kahta asiaa: en keskittyisi pohtimaan aiheen merkitystä enkä oppisi. Käytännössä tulostaisin maailmaan tekstiä, jonka uskon tai haluan uskoa vastaavan kysymykseen, mikä on ihmisen tehtävä tekoälyn rinnalla. On myös mahdollista, että en olisi osannut esittää kysymystäni oikein. Vastaus olisi tällöin sen mukainen – jotain sinne päin.”

Ajatuksia arkkitehtuurista ja hoivasta – Raportti Porin arkkitehtuuriteemapäivästä

“Kaiken kaikkiaan esittelyn aikana minulle teroittuu entistä kirkkaammin se, että itse konkreettinen korjaus- ja huoltotyö on vain osa rakennuksista välittämisestä ja huolehtimisesta – tai hoivasta, kuten tällä erää tavataan sanoa. Kokonaisuudessaan kyseessä on ollut monivuotinen prosessi, johon on kuulunut neuvotteluja monien tahojen kesken ja paljon suunnittelutyötä ennen kuin viestikapula on annettu rakennustyöntekijöille. Heidän tärkeänä tehtävänään on ollut hoitaa pitkän hoivaviestin ankkuriosuus. Nyt vastuu rakennuksen jatkuvasta ja arkisesta huolenpidosta on sen käyttäjillä.”

Mustekalan vuoden parhaat 2023

Parilta viime vuodelta tuttuun tapaan Mustekalan uusi vuosi käynnistyy katsauksella menneen vuoden kulttuuritarjontaan ja -kokemuksiin. Kokosimme Mustekalalaisten valinnat perusteluineen blogitekstiksi.

Arkiston aarteita

Mustekalan juhlavuoden päätteeksi pyysimme lehden entisiä ja nykyisiä päätoimittajia valitsemaan lehden arkistosta jonkin tekstin tai teemanumeron, joka on jäänyt erityisesti mieleen. Tuloksena on kiintoisa pieni läpileikkaus Mustekalan 20-vuotisesta taipaleesta.

Kulttuurilehtien avustuksista leikataan jopa 15 % – olemmeko vaarassa menettää moniäänisen kulttuurikeskustelun?

“Me Mustekalassa olemme huolissamme suomalaisen kulttuurijournalismin ja kritiikin tulevaisuudesta. Taike on tänään ilmoittanut, että valtion budjettileikkaus Taiken määrärahoihin tulee kohdistumaan etenkin kulttuurilehtien ja verkkojulkaisujen avustuksiin. Leikkaukset saattavat olla jopa 15 %, mikä olisi huomattava osuus, noin 120 000 €, jo nyt riittämättömästä avustuspotista.”

Mitä sydän on täynnä

“Runous on siitä lohdullinen kieli, ettei se kysy oikeutusta suruun, se puhuu aina minulta sinulle. Taiteen ja runouden kautta on yhä mahdollista käsitellä sellaistakin kipua, jonka edessä muut sanomisen tavat mieluiten vaikenevat.”

1 2 3 4 5 6 47