Mustekalan vuoden parhaat 2025
Jo tutuksi tulleeseen tapaan päätämme vuoden katsauksella kuluneen vuoden kulttuuritarjontaan ja -kokemuksiin. Mustekalan blogissa siis mustekalalaisten valintoja perusteluineen!
Blogit
Näytä kuva
”Kuvallistuminen, teoksen välinearvon siirtyminen teoksesta otetun kuvan välinearvoon, on isompi muutos taidekaupan historiassa. Sillä on myös isompi vaikutus taiteeseen itseensä. Katsominen on muuttunut. Se on muuttanut myös taidetta. […] Jos siis 2020-luvun julkisen taiteen ensimmäinen uskonkappale on, että taideteos voi olla sekä kiinnostava että täysin ristiriidaton, toinen on tämä: kaiken läpäisevä, musertava tarve johonkin, joka voidaan muuntaa kuvaksi itsestään, sillä vasta tuon kuvan menestys on menestystä. Teoksen, taiteilijan, tilaajan.”
Mannermaan sinet ja sinelmät – Eurooppalaisuus Espoo Cinén elokuvissa
”Eurooppalaisena elokuvafestivaalina profiloituneen Espoo Cinén vuoden 2025 ohjelmistossa näkyvät maanosan paikalliset erot, jotka ylettyvät elokuvatuotantojen erilaisiin tuotantomahdollisuuksiin. Kirjoitan artikkelia hetkellä, jolloin Suomen hallituksen leikkausten on kerrottu kohdistuvan kipeästi elokuva-alaan. Näyttää siltä, että vuoden 2019 elokuvalain tuotannon monimuotoisuuden, ammatillisuuden, kansainvälistymisen ja elokuvakulttuurin edistämisen tehtäviä ollaan heittämässä romukoppaan.”
Ripustamassa ”Activestills – dokumentoimassa elämää, kuolemaa ja vastarintaa Palestiinassa” -näyttelyä
”Teoksia silkkipapereista availlessa ja aina uusille pöydille levitellessä paikalle saapuu ripustusta ohjaamaan kollektiivin jäsen, taiteilija ja kuraattori Haidi Motola. Jatkamme teosten levittelyä nyt lajitellen kuvia sarjoiksi eri pöydille. Silkkipaperien alta paljastuu ja niiden päällä kulkee poikkeuksellisen järkyttäviä kuvia.”
Ideologioita ja sosioekonomisen statuksen performointia: arkkitehtuurin esteettiset ihanteet 1980-luvun Suomessa
”1980-luvulla suomalainen arkkitehtuuri oli kriisissä. Modernismi oli pettänyt lupauksensa demokratian rakentajana. Yhteisymmärrystä modernismin kehittämiselle tai sen täydellisen vastakohdan luomiselle ei syntynyt. Postmodernismi koettiin uhkaavana, vaikka sen moninaiset ilmenemismuodot sallivat jopa vastakkaisten arkkitehtuuriaatteiden yhtäaikaisen olemassaolon. […] esittelen, miten arkkitehtuurista kirjoitettiin Helsingin Sanomissa ja Avotakassa 1980-luvulla. Mitä pidettiin hyvänä arkkitehtuurina ja miksi?”
Pienet kulttuurilehdet Taiken leikkurissa – tue Mustekalaa liittymällä kannatusjäseneksi
Reilu vuosi sitten kirjoitimme olevamme huolissamme moniäänisen kulttuurikeskustelun puolesta. Huoli on osoittautunut ainakin pienlehtien osalta oikeaksi. Taiteen edistämiskeskus Taike ilmoitti 7.2.2025 kulttuurilehtien ja verkkojulkaisujen yleisavustuspäätöksistä. Suuremmat lehdet saivat huokaista helpotuksesta, sillä monella tuki leikkauksista huolimatta nousi. Me pienet sen sijaan jouduimme kokemaan kenties odotettavissa olleen pettymyksen.
Mustekalan vuoden parhaat 2024
Viime vuosilta tuttuun tapaan Mustekalan uusi vuosi käynnistyy katsauksella menneen vuoden kulttuuritarjontaan ja -kokemuksiin. Kokosimme mustekalalaisten valinnat perusteluineen blogitekstiksi.
Käsittämättömän käsittäminen – Surrealismin juhlaa Yö Galleriassa
”Levähdys-nimisessä esityksessä mekaaninen teknologia kohtaa digitaalisen; historian eri kerrostumat ovat yhtä aikaa läsnä samalla tavalla kuin kuvan, äänen ja liikkeen elementitkin. […] Diskopallon ja valonsäteen avulla Renvall tekee Yön seinälle tähtitaivaan. Se avartaa loputtomiin surrealismin perinnettä kehittävää ja kommentoivaa taidetta, jota gallerian muut seinät ovat täynnä.”
Elokuvafestivaali loi nahkansa – Huomioita 23.8.–1.9.2024 järjestetystä Espoo Cinéstä
”Olin pitänyt Espoon elokuvajuhlia miesohjaajapainotteisena keskiluokkaisena festivaalina, mutta vuoden 2024 editio näytti sen olevan myös jotain muuta.”
Taidetta tuhoamassa? Taiteeseen kohdistunut ilmastoaktivismi uutisissa
”Taiteeseen kohdistunut ilmastoaktivismi esitetään uutisissa pääasiassa uhkaavana tai vahingollisena toimintana ja oikeudellisesti tuomittavina tekoina. Niissä aktivistit ’hyökkäsivät’ teosten kimppuun, ’töhrivät’ maalauksia ja ’iskivät’ arvotaiteeseen. Se, että teokset on suojattu turvalaseilla eikä teosten vahingoittaminen ollut aktivistien tarkoituksena, jää useamassakin uutisessa mainitsematta. Vain harva uutisjuttu rakentaa ilmiöstä kuvaa muutoksenajajana tai tuo positiivisemman näkökulman ilmiöstä uutisointiin.”
I could have worked overtime this weekend, but I was retraining laziness – Artworks and thoughts on our relationship with work
AI: “Some hoped that automation would free people from work. But isn’t it strange how things developed in a different direction? How could humans so easily adopt the working style of a machine?”
Suora puhe avaa näkökulmia nykytaiteen lähihistoriaan
”Tuula Karjalaisen elämäkerta Taiteesta suoraan on tekijänsä näköinen: monipuolisen ja erilaisissa rooleissa vaikuttaneen nykytaiteen toimijan, taidehistorioitsijan ja taidetietokirjallisuuden uurtajan tarina. […] Moniteemaisen kirjan merkitys avautuu kunnolla vasta, kun se asetetaan laajempiin konteksteihin – paitsi sellaisiin, joista on jo kirjoitettu myös vielä tarkemmin selvittämättömiin kehityskulkuihin suomalaisen taidekentän lähihistoriassa.”