
Taiteilija yhdistelee, muokkaa ja rinnastaa, asettaa esille
Heini Ahon ja Charlotta Östlundin näyttelyt sopivat hyvin näyttelykierroksen peräkkäisiksi rasteiksi

Heini Ahon ja Charlotta Östlundin näyttelyt sopivat hyvin näyttelykierroksen peräkkäisiksi rasteiksi

Peilisolujen vaikutuksesta painin katsominen saa myös katsojan kehon jännittymään. Keho kuvittelee näkemiään asentoja itseensä. Voi kuinka kovasti haluaisin painimaan!

[A]rvioin esityksissä näkyneitä aiheita kuten perspektiivin merkitystä katsomiskokemuksessa, materiaalin käyttöä kokemuksen kuvauksessa sekä elollisen ja elottoman suhdetta.

Yleensähän tiede ja teknologia valjastetaan hyödylliseen käyttöön, mutta näiden insinööri-taiteilijoiden tekniset laitteet toimivat vain ilahduttaakseen katsojaa.

Parhaimmillaan voi uppoutua intensiiviseen kohtaukseen käden mitan päässä esiintyjistä. Huonoimmillaan katsoja haahuilee yksin, kuulee kohtauksen kaikuja ”jostain muualta” ja tuntee olevansa väärässä paikassa väärään aikaan.

Galleria Forum Boxissa on helmikuun ajan esillä kolmen taiteilijan yksityisnäyttelyt. Suuri tila jäsentyy selkeästi jokaisen tekijän omaan kokonaisuuteen: Lotta Hänninen ja Minna Pöllänen jakavat alakerran ja Kati Rapian näyttely nähdään parvella.

Hyvätkin yritykset ovat lyhyen taistelun jälkeen kaatuneet yleiseen välinpitämättömyyteen. — Mutta sitten tulee ihmetys ja vakava kysymys: entäpä jos maailma onkin tällainen?

Tino Sehgalin kokonaisuus on samanaikaisesti helppo ja vaikea, intuitiivisesti koettava ja samalla teoreettisesti kompleksinen kokemus,

Monipuolisena kokonaisuutena FinnCycling yhdistää kuvataiteen, tutkivan journalismin, esitystaiteen ja performanssin perinteitä onnistuneesti.

Seuraava arvio perustuu kahden katsojan sensuroimattomaan ja editoimattomaan chat-keskusteluun.

Helenelundin luoma maisema viittailee unen, harhojen ja fantasian maailmaan, sisäelimiin ja ruumiin toimintoihin, meren syvyyksiin. Kaikki esitetään johdonmukaisella ja omaperäisellä visuaalisella kielellä, jota voi kuvailla vesisängyn estetiikaksi.

Oletus väsyneen ruumiin kyvykkyydestä toimia maailmassa, vaikka sitten vaihtamalla yhdenlaisesta makaavasta asennosta toiseen, on kieltämättä kiinnostava.