Hillitön Rodin suurnäyttelyn paineessa (Rodin, Ateneum)
Ateneumin kevään näyttävään näyttelytarjontaan kuuluu kolme salillista vääntelehtiviä, heittäytyviä, horrokseen vaipuneita, päättömiä ja kyyristyneitä ihmishahmoja, tai niiden osia.
Kritiikit
Voiko taidetta tehdä ilman politiikkaa?
Kirjan arvoperusta on kapitalismi- ja nationalismikriittinen ja tältä osin avoimesti sitoutunut ja yhdenmukainen. Yhteisestä lähtökohdasta huolimatta kirjoittajien käsitykset taiteen poliittisuuden luonteesta eroavat radikaalistikin toisistaan.
Globaali vaateteollisuus näytillä taidekoulun galleriassa – Arja Kärkkäinen: Made in Always Somewhere Else (Exhibition Laboratory)
Kärkkäisen teos on vähäeleisellä tavalla pedagoginen ja viestissään suora. Taiteilija tietää osuvansa kirjaimellisesti katsojan iholle, koska todennäköisesti moni katsoo teosta farkut jalassaan.
Hiljaista lujuutta ja sitkeää tulevaisuususkoa (Miikka Vaskola, Turun Taidemuseo)
Miikka Vaskolan maalaustekniikka on sekä arvokkaan hillittyä että brutaalia. Hillittyä on figuurien levollinen piirustuksellisuus himmeän utuisine valoineen. Brutaalia on tapa, jolla taiteilija ikään kuin karaisee kaiken muun maalauksissaan.
Sisäinen maailma Karoliina Hellbergin ja Wuorila-Stenbergin taiteessa (HAM / Helsinki Contemporary)
Karoliina Hellbergin teosten kirkkaat värit ja yksityiskohtien runsaus antavat aavistuksen sisäisesti rikkaasta maailmasta. Väri on mukana myös Wuorila-Stenbergin uusissa maalauksissa ilmaisevana elementtinä. (Kuva: Hellberg, Huone yöllä, 2015)
Suvi Härkösen täsmällinen tilataideteos hipoo täydellisyyttä – Robotit eivät uneksi (GalleriaKONE)
Tilallinen teos on tarkoitettu portiksi toiseen todellisuuteen; sellaiseen, jossa unelmat asuvat. Näennäisesti formalistinen ja kylmän suoraviivainen muoto, jota mustuus korostaa, saa pehmeämmän merkityksen.
Muistoja tukahdutetuista aikeista
Sukupolvien eritahtisten läsnäolojen kuvaaminen on näyttelyn vaikuttavinta antia.
Joutomaan luotaantyöntävä lumo
Kivi tuntuu etsivän kuvissaan maailmaa, jota useimmat ihmiset eivät tavallisesti havaitse. Normiarjen kääntöpuolta tai rajahämärää erilaisten todellisuuksien välillä. Taiteen olemusta, jopa.
Yksi väri kertaa seitsemän – Den monokroma synfonin
Den monokroma synfonin ei ole ilmiselvällä tavalla minimalistinen, vaan se osoittaa kuinka yksivärisyys ja esittävyys tai yksivärisyys ja barokkisuus ovat hyvinkin mahdollisia yhdistelmiä.
Väkivallan ja viiman estetiikkaa
Väkivalta, erityisesti naisiin kohdistuva tai rasistisesti motivoitunut, muodostaa The Hateful Eightin temaattisen peruskerroksen. Mutta se on vasta pintaa.
Tunnistamaton piirtävä Turunen
Suomessa harmillisen pimentoon jääneeltä mutta ulkomailla noteeratulta Marko Turuselta tuntuu ilmestyvän kirja kerran vuodessa. Hänen tyylinsä on yhtä verraton kuin ennenkin.
Minne menet, Ai Weiwei?
Näyttelyn päätepisteen saavutettuani olin vaikuttunut, mutta vielä enemmän – hieman hämmentynyt. Oli vaikea pukea heti sanoiksi näkemäänsä ja samanaikaisesti mielessäni jyskyttivät ajatukset päivitetyn taidemuseon yleisilmeestä.