Kritiikit

Tällä palstalla julkaistaan eri taiteen aloja käsitteleviä, pintaa syvemmälle sukeltavia kritiikkejä.

Kritiikki

Still is Changing: Liikkeessä olevasta työstä 

Taideyliopiston Kuvataideakatemian Praxis -koulutusohjelman opiskelijoiden kuratoima näyttely Tracing work käsittelee nimensä mukaisesti työtä sekä siihen liittyviä rakenteellisia ja ajallisia ulottuvuuksia. Ryhmänäyttelyn taiteilijat ja teokset lähestyvät työhön liittyviä kysymyksiä korostuneesti hyvin eri näkökulmista. Sini Henttu, Tuija Huovinen ja Eero Karjalainen vierailivat useaan otteeseen Kuvataideakatemian uudessa Kuva/Tilassa pohtimassa näyttelyssä esillä ja vähemmän esillä olevia ajankohtaisia teemoja.

Sini Henttu, Tuija Huovinen ja Eero Karjalainen
Kritiikki

Voiko taiteilijaan luottaa?

”Voiko taiteilijoihin, joiden työ ja ammattitaito on ensisijaisesti tehdä kiinnostavia taideteoksia, luottaa omaavan tarpeeksi tietoa toimia eläinten kanssa sekä laittavan niiden hyvinvoinnin ykkösprioriteetiksi taideteosta tehdessä?”

Matilda Aaltonen
Kritiikki

Kumouksellista toimintaa

”Jos hetken kuvittelee, että on olemassa sellainen asia kuin ’yleinen tietoisuus’, huomaa, miten tuntemattomia kirjassa esitellyt perinteet, nimet ja ajatukset tässä yleisessä tietoisuudessa ovat. Mehtosen teoksella on sivistyksellinen tehtävä ja tilaus. Jos edelleen kuvittelee, että on ollut olemassa sellainen entiteetti kuin ’lukeva yleisö’ – yhtenä massana massojen aikakauden alussa – huomaa, että sen makuun abstrakti kirjallisuus on aina ollut hiukan liian abstraktia.”

Veli-Matti Huhta
Kritiikki

Rodullistettujen naisten sortohistoriaa Yhdysvalloissa

”Kuten Davis osoittaa kirjansa lukuisissa valkoista ylivaltaa eri organisaatioissa kuvaavissa esimerkeissään, rasistiset asenteet ylittävät sukupuolten ja luokkien väliset rajat muuttuen pelottavaksi yhtenäisideologiaksi, joka liikaa valtaa saadessaan saattaa sopivana historiallisena tilanteena kristallisoitua todelliseksi väkivallaksi, kuten kävi esimerkiksi Ku Klux Klanin kanssa.”

Rita Dahl
Kritiikki

Kaksi tapaa kohdata mustekala ja kertoa siitä

”Ihmisten on ollut vaikeaa hahmottaa ja huomioida tällaista hyvin erilaista älyä, jonka toimintaa eivät ohjaa vain yhdet aivot, vaan lisäksi kunkin lonkeron päähän sijoittuvat hyvin monimutkaiset – aivoiksikin kutsutut – hermokimput. – – Nämä kaksi elokuvaa yksittäisestä mustekalasta paljastavat, että ihmisen intentio ei lopulta ratkaise sitä, miten hän eläintä kohtelee.”

Salla Tuomivaara
Kritiikki

Under the Ejaculation Falls

”As the strive for normality and conformity is quite encompassing, one has to ask, how common straightness actually is? If we had more varied and realistic representations of sex and sexuality, would straightness and cisness reveal themselves not as ’normal’ majority experiences, but rather as popular social habits produced culturally?”

Jenna Jauhiainen
Kritiikki

Hybridi-identiteetistä singulaarin monikolliseen kokemukseen – identiteetti, mieli ja kieli syntyvät yhteydessä toisten kanssa

”Anzaldúa tuntuu väittävän, että omasta idistään tietoinen, monen jakolinjan, sukupuolen, seksuaalisuuden halkaisema mieli ja kieli antautuu helpommin oman luovuutensa, oman alitajuntansa ja myös järjen vietäväksi. Hän muuttaa sanoiksi sen teoreettisen asian, jota Nancy teoksessaan kuvaa. Mieli muuttuu luovaksi kieleksi, jossa hybridin identiteetin kaikki osaset ovat yhtenä kokonaisuutena.”

Rita Dahl
Kritiikki

Kaikki pitävät puusta, mutta kuka rakentaisi tulevaisuuden?

”Myyttinen kytkös metsän, ihmisen ja puuarkkitehtuurin välillä on vastaansanomattoman houkutteleva tarina, mutta saa myös pohtimaan, oikeuttaako mielikuva liian helposti uuden rakentamisen ilmastokriisin aikakaudella. Riittääkö, että betonirakennuksen katosta löytyy puupanelointi?”

Essi Oikarinen
Kritiikki

Luonnon ja kulttuurin rauhansopimus

”Maalaukset tuovat mieleen alakouluni seinillä olleet, lukemisen opettelua tukeneet kirjaintaulut. Kirjaintauluissa maailma tuntui koostuvan palikoista. P niin kuin palomies. Selkeärajaista asiaa merkitsi yksi suomen kielen sana. Heimosen kuvauksissa tämä naiivi, mutta tarpeelliseen yksinkertaistukseen pohjaava esittämisen tapa on korvautunut runsaudensarvella. Kirjaimen provosoimaa runsautta Heimosen maailmoissa voi merkityksellistää poststrukturalistisella ajatuksella kielestä, joka velloo erojen paljoutena. Jokainen ilmaus synnyttää läheisten ja yhä kauemmas karkaavien mielikuvien ketjun.”

Kirsi Uusitalo
Kritiikki

Kriisin ruumis – Ilmastokirkon Corpus Crisis

”Suljemme silmämme ja alamme ravistaa tulitikkurasioita biitin tahdissa. Silmien sulkeminen vahvistaa imeytymistä mielentilaan, joka irrottaa minut katsojan roolista, yksityishenkilön ahdistavasta ja kutisevasta rajauksesta. Se mihin sulaudun, ei kuitenkaan ole yhteisö sanan arkisessa merkityksessä: en näe muita, en peilaa heidän reaktioitaan enkä tiedä mitä he ajattelevat. Rituaali kutsuu minut hetkeksi virtaavaan tilaan, jossa en osaa sanoa, onko kokemukseni vain upottautumistani omiin tuntemuksiini vai esiyksilöllistä, yhteistä muodonmuutosta.”

Klaus Maunuksela
Kritiikki

Vähemmän on enemmän – Foto Tallinn 2021

”Esillä oli teko- ja esitystavoiltaan monipuolinen kattaus nykyvalokuvaa: kehystettyjä teoksia, kehystämättömiä vedoksia, installaatioita, kollaaseja ja videoteoksia tableteilla. Erilaisten kokeellisten teosten myötä piirtyi esille valokuvan niin kutsutun laajennetun kentän kirjoa, jossa valokuva voi saada perinteisestä poikkeavia rooleja taiteellisessa prosessissa”

Jane Vuorinen
Kritiikki

Luvallisen äärimmäisellä rajalla

”Avantgarde Suomessa etenee pääasiassa kronologisesti järjestettyinä yksittäisinä taitelijaesittelyinä, lajissaan erinomaisen asiantuntevina. Niiden kautta hahmottuu suomalaisen avantgarden taiteiden rajat ylittävä tarina Ellen Thesleffin (1869–1954) Omakuvasta Karri Kokon (s. 1955) Retweetediin. Minun on ollut helppo pitää J. O. Mallanderia, Erkki Kurenniemeä (1941–2017) tai keski-ikäistä Gunnar Björlingiä (1887–1960) avantgardisteina, sen sijaan en ole koskaan pitänyt sellaisena Thesleffiä, Olavi Paavolaista (1903–1964) tai Alvar Aaltoa (1898–1976). Kirjan luettuani ymmärrän yhtäältä miksi en, toisaalta ymmärrän miksi mainittuja taiteilijoita voidaan avantgardisteina pitää.”

Veli-Matti Huhta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 … 74