Kritiikit

Tällä palstalla julkaistaan eri taiteen aloja käsitteleviä, pintaa syvemmälle sukeltavia kritiikkejä.

Kritiikki

Luonnon ja kulttuurin rauhansopimus

”Maalaukset tuovat mieleen alakouluni seinillä olleet, lukemisen opettelua tukeneet kirjaintaulut. Kirjaintauluissa maailma tuntui koostuvan palikoista. P niin kuin palomies. Selkeärajaista asiaa merkitsi yksi suomen kielen sana. Heimosen kuvauksissa tämä naiivi, mutta tarpeelliseen yksinkertaistukseen pohjaava esittämisen tapa on korvautunut runsaudensarvella. Kirjaimen provosoimaa runsautta Heimosen maailmoissa voi merkityksellistää poststrukturalistisella ajatuksella kielestä, joka velloo erojen paljoutena. Jokainen ilmaus synnyttää läheisten ja yhä kauemmas karkaavien mielikuvien ketjun.”

Kirsi Uusitalo
Kritiikki

Kriisin ruumis – Ilmastokirkon Corpus Crisis

”Suljemme silmämme ja alamme ravistaa tulitikkurasioita biitin tahdissa. Silmien sulkeminen vahvistaa imeytymistä mielentilaan, joka irrottaa minut katsojan roolista, yksityishenkilön ahdistavasta ja kutisevasta rajauksesta. Se mihin sulaudun, ei kuitenkaan ole yhteisö sanan arkisessa merkityksessä: en näe muita, en peilaa heidän reaktioitaan enkä tiedä mitä he ajattelevat. Rituaali kutsuu minut hetkeksi virtaavaan tilaan, jossa en osaa sanoa, onko kokemukseni vain upottautumistani omiin tuntemuksiini vai esiyksilöllistä, yhteistä muodonmuutosta.”

Klaus Maunuksela
Kritiikki

Vähemmän on enemmän – Foto Tallinn 2021

”Esillä oli teko- ja esitystavoiltaan monipuolinen kattaus nykyvalokuvaa: kehystettyjä teoksia, kehystämättömiä vedoksia, installaatioita, kollaaseja ja videoteoksia tableteilla. Erilaisten kokeellisten teosten myötä piirtyi esille valokuvan niin kutsutun laajennetun kentän kirjoa, jossa valokuva voi saada perinteisestä poikkeavia rooleja taiteellisessa prosessissa”

Jane Vuorinen
Kritiikki

Luvallisen äärimmäisellä rajalla

”Avantgarde Suomessa etenee pääasiassa kronologisesti järjestettyinä yksittäisinä taitelijaesittelyinä, lajissaan erinomaisen asiantuntevina. Niiden kautta hahmottuu suomalaisen avantgarden taiteiden rajat ylittävä tarina Ellen Thesleffin (1869–1954) Omakuvasta Karri Kokon (s. 1955) Retweetediin. Minun on ollut helppo pitää J. O. Mallanderia, Erkki Kurenniemeä (1941–2017) tai keski-ikäistä Gunnar Björlingiä (1887–1960) avantgardisteina, sen sijaan en ole koskaan pitänyt sellaisena Thesleffiä, Olavi Paavolaista (1903–1964) tai Alvar Aaltoa (1898–1976). Kirjan luettuani ymmärrän yhtäältä miksi en, toisaalta ymmärrän miksi mainittuja taiteilijoita voidaan avantgardisteina pitää.”

Veli-Matti Huhta
Kritiikki

Kumous ilman sielua

”Night Visions -elokuvafestivaalin avajaisteokseksi valittu Michel Francon kuudes pitkä elokuva New Order (2020) on lähtökohdaltaan rönsytön: Meksikossa vallitsee kaaos, alemmat luokat ovat käyneet väkivaltaiseen kansannousuun ja armeija ottanut vallan. Vähintään yhtä huomionarvoista kuin elokuvan ideologinen ja yhteiskunnallinen taso on sen selkeän näkemyksellinen ja toimiva toteutus.”

Petteri Enroth
Laura Könönen: Ei taivasta rajana, 2021. ©Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021.
Kritiikki

Poimintoja päivistä Vallisaaressa

”Helsinki Biennaalin teemat ovat ajankohtaisia ja tärkeitä. Ne liikkuvat ympäristökysymyksistä ihmisyyteen ja myötätuntoon, jonka avulla voimme kurotella toistemme luo ja haastaa itsemme ajattelemaan maailmassa olemisen jopa täysin eri lajien näkökulmasta käsin. Yhteiskunnalliset kysymykset toimivat kuitenkin lähinnä voimaa antavana kimmokkeena ja taustalla vaikuttavina arvoina Vallisaaresta löytyville teoksille, joiden ansiot rakentuvat ensisijaisesti taiteellisen ilmaisun varaan.”

Outimaija Hakala
Kritiikki

Hetket, joihin haluamme palata

”Vierailin Kuvan Kevät 2021 -näyttelyssä tiistaina 18.5.2021. Avajaisviikonlopun jälkeen näyttelytiloissa ei ollut lisäkseni kovinkaan monta vierailijaa, mikä mahdollisti teoksiin uppoutumisen ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta tänä vuonna valmistuvien taiteilijoiden tarinoiden kanssa matkustamisen. Maailmanlaajuisen kriisin keskellä moni meistä tuntuu hakevan turvaa onnellisista menneisyyden hetkistä.”

Athanasía Aarniosuo
Jonna Kina: Red Impasto Jar
Kritiikki

Milloin esine kuolee? Jonna Kina: After Life, Helsinki Contemporary

”Juuri ruukun fragmentaarisuus on Kinan teoksen ytimessä; on selvää, että ehjä vastaava ruukku ei tekisi meihin vastaavaa vaikutusta. Tässä seinän jäänteet ovat samalla patinaa, sillä ne lisäävät esineen kiinnostavuutta ja ikään kuin takaavat sen muinaisuuden.”

Elina Räsänen
Kritiikki

Miehisen kulttuurin laulu – Benjamin Orlow: A SPRING BRIGHT EVENING

”Benjamin Orlowin teoksessa A SPRING BRIGHT EVENING kuullaan ja seurataan Turussa toimivan akateemisen kuoron Brahe Djäknarin jäseniä. Teos kurkistaa miehisen perinteen ja elitismin tiloihin kriittisellä mutta humaanilla katseella, ja nivoo yhteen musiikkia, kuvaa, animaatiota ja tekstiä.”

Jaakko Uoti
Kritiikki

Äänetön, ääretön aavikon tyhjyys – Ville Andersson: Desert Music

”Ensivilkaisulta pelkistetyn näköinen visuaalinen kokonaisuus kätkee sisäänsä hienovaraista materiaalista ja teknistä runsautta. Lähden näyttelystä mielessäni kysymys kuin zeniläinen koan: Millainen muoto aavikon tyhjyydellä on?”

Jane Vuorinen
Michel Auder: Chronicles and Compositions / Outi Martikainen: Compositions and Calculations
Kritiikki

Michel Auder vie matkalle Warholin boheemilta 60-luvulta rujoon Trumpin aikaan

”Auderin elokuvien katselukokemus on haastava siksi, että filmit tuovat esiin silottelematonta Amerikan lähihistoriaa; katse on monissa filmeissä kriittinen. Katselukokemus kuitenkin pehmenee huomattavasti galleriatilassa, missä seiniä hallitsevat Outi Martikaisen suurikokoiset tekstiilitaulut, joiden aiheina on kuvia luonnosta tai lapsista. ”

Irmeli Hautamäki
Kritiikki

Kirjaamattoman kirjaaminen

”Kirjaprojektina Sisäinen kokemus oli ja on tuomittu epäonnistumaan, ja Bataille tiesi sen. Hän kirjaa kirjoittamatonta, jotain, joka ei koskaan voisikaan muotoutua kokonaisvaltaiseksi esitykseksi.”

Veli-Matti Huhta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 … 74