Hysteria ja taide

17.3. 04 Irmeli Hautamäki Taidehistorioitsija Anna Kortelaisen vuonna 2003 ilmestynyt kirja Levoton nainen, hysterian kulttuurihistoriaa, (Tammi, 416s.) vie lukijan 1800-luvun lopun pariisilaiseen Sâlpetrièren sairaalaan, joka oli aikanaan kuuluisa hysteriapotilaiden hoitopaikka. Sâlpetrièren hermosairauksien klinikan johtaja professri Jean-Martin Charcot järjesti kollegoilleen ja valitulle yleisölle näytöksiä, joissa potilaat hypnotisositiin, mikä provosoi heissä esiin hysteriakohtauksen. Taiteilija Albert Edelfelt osallistui […]

Aikalaisia ja edelläkävijöitä – Elonkorjaajat käsitetaiteen tiellä

Heikki Kastemaa: Käsitetaide sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvun puolessa välissä, mistä suuntaus rantautui Eurooppaan 1970-luvun alussa. Elonkorjaajat-ryhmä, johon kuuluivat Pekka Airaksinen, Carolus Enckell, Antero Kare, Philip von Knorring, Olli Lyytikäinen, J.O. Mallander, Carl-Erik Ström, Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Erik Uddström, Janne Vainio, Peter Widén ja Stuart Wrede välitti Suomeen uudenlaista taidenäkemystä joka korosti ideaa taiteen materiaalina ja […]

Homo ludens – Leikkivä ihminen

Elonkorjaajien näyttelyssä Helsingin Taidehallissa 13.12.03-18.1.04 oli tarjollä monipuolista käsitetaidetta, naivistisilla keinoilla leikittelyä, shamanismia ja tietoista paluuta primitiivisyyteen kirjoittaa Kaarina Valkama. Elonkorjaajat toi käsitetaiteen Suomeen 1970-luvulla. Jan-Olof Mallanderilla oli yhteyksiä länsimaisiin nykytaiteilijoihin, jotka Dadan tyyliin järjestivät monitaiteellisia tapahtumia ja kyseenalaistivat taiteen rajoja. Vastaavanlaisia omia näyttelyitä varten Elonkorjaajat perustivat Halvat Huvit –gallerian, koska ”vapaille sieluille” ei ollut […]

Mietiskelyä, matkustelua ja hauskanpitoa – Elonkorjaajat 70-luvulla

Elonkorjaajien jäsenillä ei ollut tavoitteena tehdä taitelijan uraa nykymielessä. Pääasia oli, että oltiin liikkeellä ja tietyllä asenteella. Elonkorjaajien levittäytyessä vuodenvaihteessa Helsingin Taidehalliin vuodenvaihteessa 03/04 ryhmän perustamisesta oli kulunut pyöreät 30 vuotta. Elonkorjaajat –ryhmä on osoitus siitä, ettei 1970-luvun kulttuuri ollut niin yksi-ilmeinen kuin jälkeenpäin on väitetty. Elonkorjaajat oli tyypillinen vastakulttuuri-ilmiö, jossa valtavirtaan tyytymättömät lyöttäytyvät yhteen […]

Luulin tuntevani Elonkorjaajat

18.2.2004 Maria Laukka Nimi oli hauska jo silloin kun se keksittiin. Se toi hupaisesti mieleen Courbet´n Tähkänpoimijat, jopa Iltakellot, kuin viestinä siitä, että Olle Mallanderin mahdollisuuksien maailmassa myös populaaritaide, taide reproduktion aikakaudella, oli mitä suurimman mielenkiinnon kohteena. Tämä kiinnosti minua, olin kotona Tehtaankadulla ripustanut seinälle valtavan kultakehyksisen Taistelevat metsot- jäljennöksen ja etsiskelin romukaupoista myös Rebekka […]

Ateneumin raikkaat kasvot – kansallisen taiteen kokoelma ranskalaisessa seurassa

Taiteen esillepano on yksi sen ikuisista peruskysymyksistä ja ongelmista. Museoissa problematiikka laajenee, sillä kokoelmien esittelyssävallankäyttö ja taidehistorian muokkaaminen paljastuvat alastomasti. Ateneum uusi kolmannen kerroksen ripustuksensa joulukuulla 2003. Miten kansakunnan yhteinen taide onkaan esillä? Lehdistötiedotteen mukaan “esillepano avaa nyt kuvataiteen sisältöjä sekä kronologisina että väljinä aihekokonaisuuksina, joissa myös ulkomaisella taiteella on sijansa”. Aikajana teoksilla on taidehistoriamme […]

Who’s afraid of reality?

Irmeli Hautamäki 23. 9. 2003 Ohjaaja Eero-Tapio Vuori esitti kutsun osallistua Reality under construction esitykseen Kiasmassa (12.9 -22.9.2003). Esityksen ideana oli että kunkin katsojan kokemukset muuttuisivat osaksi esitystä ja vaikuttaisivat siihen. Esitys tapahtui sarjana kohtauksia, jotka toteutettiin näyttelijän ja katsojan kesken ensin Kiasma-teatterissa ja sitten eri puolilla kaupunkia. Esityksen lähtökohta pani miettimään paria asiaa. Miten […]

Heikinahon tilanne Sculptorissa

Irmeli Hautamäki 16.6. 2003 Minna Heikinahon ja työryhmän tilanne-näyttely Sculptorissa 5.6. – 29.6. 2003. 16. 6. 2003 Ulkomaisissa suurnäytelyissä, esimerkiksi Venetsian biennalessa, on totuttu kantaaottaviin yhteiskunnallisiin teoksiin, mutta entä sitten, kun sellainen on esillä Helsingissä? Galleria Sculptorin on vallannut kesäkuun ajan erikoinen tilanne. Minna Heikinaho rakentelee siellä yhdessä työryhmänsä kanssa tilapäisen näköisiä suojia. Yhdessä nurkassa […]

Surrealismin maallinen valaistuminen – Kiasman Yöjuna-näyttelyn tarkastelua

Irmeli Hautamäki 28.5. 2003 Surrealismi on ollut uudelleen virinneen mielenkiinnon kohteena kevään 2002 Centre Pompidoun La Révolution surrealiste-näyttelyssä joka myöhemmin on nähty myös Lontoossa. Kun miettii syytä tähän, tulee ensimmäiseksi mieleen, että surrealismi on tietysti osa Pariisin historiaa, onhan kaupunki ollut surrealistisen liikkeen synnyn näyttämönä. Ehkä näyttelyllä pidetään yllä Pariisin houkuttelevuutta matkailukohteena? Jälleen uusi hohdokas […]

Kuvista tanssiin

Juha-Heikki Tihinen 28.5. 2003 Kriitikon työ on selkeä asiantuntijatehtävä. Oman alan tuntemus avaa mahdollisuuden problematisoida ja analysoida taideteoksia ja muita kulttuuriobjekteja. Mutta mitä syntyy silloin, kun uskaltautuu varsinaisen kompetenssinsa rajojen yli? Nykytanssia katsoessaan taidehistorioitsijan koulutuksen saanut kuvataidekriitikko tajuaa nopeasti sen, miten heiveröiseltä tuntuisi ryhtyä kirjoittamaan esityksestä kritiikkiä. Oma tietämys tanssin nykytrendeistä ja historiasta on kapeaa […]

1 82 83 84 85 86 87