TAIDEPOLITIIKAN POLITIIKKA
Kulttuurintutkimuksen numero 2/2014 on teemanumero, jonka aihe on
taidepolitiikka.
Taidepolitiikka mielletään tutkimuksessa usein julkisen vallan
ylläpitämäksi taiteen hallinnon järjestelmäksi ja sen suunnitelmalliseksi
taiteeseen kohdistuvaksi ohjaukseksi. Taidepolitiikan ideologinen ulottuvuus –
erilaiset keskenään kamppailevat taidepolitiikat – ymmärretään helposti
pelkästään 1970-lukulaiseksi jäänteeksi tai valtakunnallisten
kulttuurihankkeiden rahoitusta koskeviksi rintamalinjoiksi.
Taidepolitiikka ei kuitenkaan ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke.
Yhteiskunnan poliittis-ideologiset virtaukset ja kohtaamiset vaikuttavat aivan
yhtä vahvasti taidepolitiikkaan kuin esimerkiksi talous- tai
sosiaalipolitiikkaan. Ehkä poliittisuus ei enää saa perinteiseen
luokkaperustaiseen politisoitumiseen liittyviä muotoja, tai ehkä juuri
perinteisten ideologisten ristiriitojen pelko edesauttaa poliittisen toiminnan
poliittisuuden kieltoa. Viime aikoina niin tutkimuksessa kuin taidepoliittisessa
keskustelussa on kuitenkin alkanut näkyä viitteitä sekä politiikan paluusta
taiteen kentälle että taiteen paluusta politiikkaan.
Miten taiteen ja taidepolitiikan poliittisuus näkyy yhteiskunnassa eri aikoina,
miten siihen suhtaudutaan ja kenen politiikkaa taidepolitiikka toteuttaa? Onko
oikeisto/vasemmisto-jako heräämässä henkiin taidepolitiikassakin
lisääntyvien tuloerojen Suomessa? Miten suuret arvokysymykset (ekologinen
kestävyys, globaalit talousmallit, nationalismi, internetin kahlitseminen)
esiintyvät taidepolitiikassa? Vaihteleeko poliittisuus taiteenalojen välillä?
Lähetä teemanumeroon tarkoittamasi tekstiehdokas 30.11.2013 mennessä numeron
vastaavalle toimittajalle Simo Häyryselle (simo.hayrynen (at) uef.fi) sekä
Kulttuurintutkimuksen toimitussihteerille Minna Nergille (minna.m.nerg (at) jyu.fi).
Kirjoittaessasi muista ottaa huomioon lehden kirjoittajaohjeet. Löydät ne
painetun lehden takakannesta ja virtuaalitodellisuudesta lehden nettisivuilta
jyu.fi/kulttuurintutkimus/.