Vuonna 2018 pohdin ohjelmistojen koodin ja ihmisen toiminnan yhteyksiä ja eroja Mustekalassa, blogissa Tule hyvä koodi! Halusin nostaa esille koneen ohjelmoinnin sekä ihmisen opettamisen ja ohjaamisen näkökulmia. Muistaakseni velloimme tuolloin pelossa, että robotit vievät työmme ja sitä kautta ihmisenä olemisen merkitys muuttuu, ellei peräti heikkene. Aikaa on kulunut muutama vuosi ja maailma on jo toisessa asennossa. Väittäisin, että koneet ja ohjelmat eivät vieneet töitämme. Aika on osoittanut päinvastaista: ohjelmistojen keskeneräisyyksien ja monista muista syistä johtuvien ongelmien vuoksi kärsimme työvoimapulasta eli työtä on enemmän kuin on tekijöitä. Tiedon valtatien mutkissa ajetaan sivuluisussa.
Nyt, tässä blogissa katson tarpeelliseksi pureutua ohjelmistojen uudehkoihin ominaisuuksiin green code, no-code ja low-code. Muutamia vuosia sitten tietotekniikkaa ja algoritmeja mystifioitiin puhumalla pelokkaina black boxeista. Termi tuli ehkä ajatuksesta, että ihminen ei tietotekniikan osia ja niiden toimintaa voi oikeasti ymmärtää. Lopulta ei ehkä voinutkaan, joten katsottiin helpoimmaksi vain poistaa ne. Ihminenhän arvostaa helppoutta ja nopeutta. No-code ja low-code ovat suoraan käännettyinä: koodia ei tarvita tai sitä on vain vähän. Tällaisilla työkaluilla tavalliset ihmiset, ilman ohjelmointitaitoja, voisivat tehdä itse oman työnsä rutiineja helpottavia välineitä. Aika näyttää, miten tavoitteet toteutuvat. Ehkä muutaman vuoden päästä tällaiset yksinkertaistukset kuitenkin hymyilyttävät. Vaikeudet harvoin poistuvat vain delete-näppäintä painellen.
Green code on lähtöisin toisenlaisista tarkoituksista. Adjektiivi määrittää voimakkaasti lähes mitä tahansa ja ohjelmoinnissakin vihreys tuo mukanaan miellyttäviä, jopa hyväksyviä mielikuvia ja tunteita. Miten erityisesti vihreä koodi liittyy elämäämme juuri nyt? Paljon ja en usko, että vuosienkaan päästä naurattaa. Viime kesänä Suomi Areenan keskustelutilaisuudessa keskusteltiin löysän ja napakan koodin eroista luonnonvarojen säästämisen kannalta. Napakka, hyvin tehty koodi voi säästää laskentakapasiteettia ja sitä kautta sähköä suorastaan uskomattomia määriä. Maailma ei voi tehdä vihreää siirtymää, jos ohjelmistojen energiatehokkuuteen, tai tarkemmin ilmaistuna tehottomuuteen, ei puututa ja säästömahdollisuuksia ei kehitetä. Mittarien luominen ja määrittely vain tuottaa pientä hankaluutta. (Toivonen & Kalliola & Lapinlampi & Sipilä, 2022.) Syyskuussa Tietoviikko otti esille asian samasta näkökulmasta. Energiaa tulee säästää ja säästöjä tulee mitata ja tehdä näkyväksi. Suomessa onkin jo käynnissä useita kehityshankkeita, joissa kehitetään mittareita ohjelmistojen energiatehokkuudelle. Tulevaisuudessa ohjelmistojen energiankulutusta saatetaan mitata samaan tapaan kuin autojen päästöjä. (Kailio, 2022.)
Kaupallinen ja tekninen näkökulma tuovat esille kehittymistä ja toimintoja pääasiassa rahan, ajan, taloudellisen lisäarvon ja säästöjen pohjalta. Näkökulmat voivat vaikuttaa yksipuolisilta ja toki niissä on puutteita. Olisikin tärkeää pohtia, miksi aika, raha ja säästöt ovat nyky-yhteiskunnassa tärkeitä. Tavoitteet, merkitykset ja syyt löytyvät vihreän koodin käytöstäkin. Tuskin on sattumaa, että halutaan painottaa ja esitellä vihreyttä juuri nyt.
Lempitutkijani, arjen estetiikkaan erikoistunut Yuriko Saito avaa esteettisiä valintojamme ja niiden perusteita. Esteettisyys ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja päätöksiä yllättävän paljon. Haemme kuin itsestään luonnonmukaisia asioita ympärillemme. Mieluiten katsomme luonnon muovaamaa maisemaa ja sen vehreyttä, koska olemme oppineet tunnustamaan luonnon estetiikan tärkeäksi arvoksemme. Toimintamme luonnon arvostamisen vuoksi voi olla toisinaan jopa järjetöntä. Luonnon varoja ylettömästi kuluttamalla voidaan ympäristöämme muovata esteettisiä arvostuksiamme vastaavaksi. Kasteluveden määrää miettimättä vaadimme esimerkiksi, että talojemme ympärillä olevat nurmikot ovat virheettömiä. Rikkaruohot myrkytetään pois. Sellainen on estetiikan voima. (Saito 2017, 141, 143.)
Ymmärrettyämme estetiikan vaikutusvallan on meillä kaksi vaihtoehtoa. Voimme lopettaa estetiikan ja sen vaikutusvallan tutkimisen ja vain hyödyntää sen menetelmiä. Toinen vaihtoehto on käydä syvällistä keskustelua siitä, miten käytämme arjessamme estetiikkaa hyödyksi ja käytämmekö sitä työkaluna ohjaamaan käyttäytymistämme johonkin tiettyyn suuntaan. (Saito 2017, 196.)
Termin “vihreä” liittäminen ohjelmointiin on pitkällä tähtäimellä merkittävä askel. Ehkä yhdistelmän keksijät eivät itse sitä ihan edes ole ymmärtäneet. Termistöä voisi kehittää vieläkin pidemmälle. Esteettinen koodi olisi enemmän kuin vain silmää hivelevä vihreys. Arjen estetiikan näkökulmat tuovat mukanaan oletuksia ja vaatimuksia toimivuudesta sekä sopivuudesta luontoarvojen arvostuksen lisäksi. Tällainen oikea ja syvällisesti esteettinen koodi huomioisi käyttäjänsä, ympäristönsä ja toimintaan liittyvät eettiset ja moraaliset näkökulmat. On oltava valmis itsekritiikkiin: on tiedostettava mahdollinen riski siitä, että esteettisyyden vaikutuksen voimalla voidaan tahattomasti tai tahallisesti viedä ihmistä harhaan. Vihreälle voi löytää myös vastakkaisia ja rinnakkaisia määritelmiä. Mitä olisi esimerkiksi musta koodi? Luonnonvaroja säästävän ohjelmoinnin vastakohtana voisivat olla vaikkapa bitcoinit, jotka ovat jo osoittautuneet ilmastolle yhtä tuhoisiksi kuin öljyn polttaminen (Virtanen 2022).
Saito listaa maailman muovaajiksi taiteilijat, suunnittelijat, arkkitehdit ja muut luovaa työtä tekevät (Saito 2017, 141). Toisin lisäksi esille, että myös ohjelmoijat luovat maailmaamme rakenteita, toimintoja ja menetelmiä. Luova käsityö ilmenee ajassamme näin myös ohjelmointikielissä. Tietotekniikka-alan ulkopuolella koodaajia ei kuitenkaan taideta yleisesti mieltää luovan työn tekijöiksi – ehkä pitäisi.
Askel kerrallaan pelastaen maapallomme! Energian ja luonnonvarojen säästäminen on ehkä tärkein keino toteuttaa vihreitä tavoitteita. Olen iloinen, että ohjelmointiala on löytänyt esteettiset värikoodaukset.
Teksti ja kuva: Tanja Parkkonen
Viitteet:
Kailio, Antti 2022. Tietoviikko 9/2022, s. 25-29. Vihreä koodi säästää sähköä ja rahaa.
Saito, Yuriko 2017. Aesthetics of the Familiar. Oxford: Oxford University Press.
Toivonen, Jusu & Kalliola, Janne & Lapinlampi, Satu & Sipilä, Antti (Koodia Suomesta Ry) 2022. Suomi Areena keskustelutilaisuus 12.7.2022. Vihertääkö koodisi? Kohti hiilineutraalia ohjelmistokehitystä. Pori. https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/vihertaako-koodisi-kohti-hiilineutraalia-ohjelmistokehitysta-1624119
Virtanen, Jori 2022. Bitcoin yhtä tuhoisaa ilmastolle kuin öljyä polttaisi – kymppitonnin lasku per louhittu lantti. Tietoviikko 30.9.2022. https://www.tivi.fi/uutiset/bitcoin-yhta-tuhoisaa-ilmastolle-kuin-oljya-polttaisi-kymppitonnin-lasku-per-louhittu-lantti/aa084a0e-c0c0-4e98-a5c8-4ae0553871e3