Irmeli Hautamäki
Ensivaikutelma Jaakko Karhusen Kluuvin galleriaan rakentamasta näyttelystä on runollinen. Pimennetyssä salissa on skreeni, jolla näkyy videokuvaa öisestä kaupungista, kaupungin valot ja liikenne sykkivät punaisissa ja valkoisissa väreissä. Näytetään kuinka leijaa rakennetaan ja lennätetään yötaivaalla; hieman outoa, mutta runollista puuhaa. Monia leijoja näkyy mustalla taivaalla ja kaikissa niissä on valot, taivas näyttää ilotulitukselta. Kaupunki on Shanghai. Hetken kuluttua katsoja huomaa, että leijan värit toistavat hälytysajoneuvon värejä, sinistä ja punaista: itse asiassa monia hälytysajoneuvoja kiitää kaupungilla. Mitään puhetta tai tekstiä videossa ei ole, kuuluu vain piipittävä ääni, morsetus joka siirtää katsojan toiseen paikkaan, Shanghaihin. Jälkeenpäin tule mieleen että morsetus viittaa näyttelyn otsikkoon: S.O.S.
Näyttelyn tekijäksi on pantu fiktiivinen Lao Baixing, vaikka sen on tehnyt suomalainen taiteilija. Lao Baixing tarkoittaa kiinaksi rahvasta, tavallista väkeä. Lao Baixingin kirjoittamaksi mainitut säkeet kuuluvat näyttelyn materiaaliin.
Kauniit barbaarit –sävel:
Sokea virta vei rahvaan valojen kaupunkiin
Jonka loisto hypnotisoi meidät – yötä ei voi
Verrata tummaan päivän harmauteen
Ja kylän joka kauan sitten
Jäi taaksemme. Tuijotamme
Kirkkaanvärisiä merkkejä,
Ohikulkevat kuiskaavat: Maalaisia!
Sanat eivät vahingoita meitä. ”
-Lao Baixing
Näyttelyn oheismateriaalissa on myös katkelma Hegelin Oikeusfilosofiasta, jossa kuvaillaan köyhälistön syntymistä. Siinä sanotaan, että kun suuren ihmisjoukon elintaso putoaa sen rajan alapuolelle, missä on mahdollisuus pitää yllä oikeudentuntoa, integriteettiä ja kunniaa omalla työllään, syntyy köyhälistö. Tämä puolestaan helpottaa omaisuuksien kasaantumista harvojen käsiin.
Lao Baixing – still image
Jaakko Karhusen alias Lao Baixingin teos kätkee poliittisia sanomia, joita on hankalaa ja hidasta tulkita. Siteerataan Louis Althusseria, Hegeliä ja runoilijaa, joka kenties on olemassa, kenties ei. Joutuuko Kiinassa vankilaan näiden säkeiden kirjoittamisesta, Hegelin lukemisesta tai poliisivaloilla varustettujen leijojen lennättämisestä? Ironista kyllä, näyttelyn kutsussa sanotaan selkeällä ranskan kielellä että ’Il faut confronter des idées vagues avec des images claires ’– eli pitää asettaa selkeät kuvat heikkoja ideoita vastaan.
Näyttelyn teema, Kiinan köyhän kansan (ihmisoikeus)tilanne tulee esiin vain rivien välissä, niin pitkän päättelyketjun jälkeen, että se saa kysymään, kannattaisiko käyttää hieman selkeämpiä kuvia? Nyt päällimmäiseksi vaikutelmaksi näyttelystä jää pelkkä runollisuus ja hieman snobistinen suurten ajattelijoiden siteeraaminen. Kannattaisiko ajatella itse ja sanoa itse mitä mielessä on? Sehän on demokraattinen perusoikeus, joka kiinalaisilta puuttuu.
Näyttely on avoinna 5.10. – 21.10. 2012
Lao Baixing – still image