13.9.2010 Saara Hacklin
Paavo Paunu Forum Boxissa 10.9–3.10.2010
Paunu: Lapsen kuva, 2010. Kuvaaja Jussi Tiainen.Forum Boxissa ensimmäisenä silmiin osuu juokseva lapsen hahmo. Lapsen jaloissa on riemukkaan vihreää, ja päässä vaalea, hulmuava tukka on kohonnut pilveksi tai kasvanut oksistoksi. Yhtäkkiä silmäkulmassa näkyy jotain hätkähdyttävää: täällähän on toinenkin kävijä. Tarkemmin katsottuna kyse on maalarin tekemästä elävänkokoisesta miehestä, joka muistuttaa taiteilijaa. Hän on kääntänyt selkänsä galleriatilalle, nojaa tiiliseinään poskellaan ja käsillään. Ensin hahmo vaikuttaa sulkeutuneelta ja vetäytyvältä; taakse jää kokonainen näyttely taidetta ja sitä reposteleva yleisö? Lähemmin tutkittuna hahmon voikin ymmärtää kutsuvaksi. Mies katselee jonnekin seinän viertä, kuuntelee ja tunnustelee tiiliseinää – tekee mieli kokeilla itsekin. Ja siinä sitä sitten ollaan, aivan kuin Bruce Naumanin Body Pressure -teoksessa, tuntemassa ruumiin painoa seinää vasten.
Paavo Paunu (s. 1965) tunnetaan suurikokoisten, yllättävien ja hyvin tilallisten maalausten tekijänä. Maalauksia, veistoksia ja installaatioita näyttely Forum Boxissa on rönsyävä kokonaisuus. Katsojana juuri edellä kuvaamani Paunun elävänkokoinen Mies (2008) veistos toimi johdattajana koko näyttelyyn: teos kutsui kokeilemaan ja peilaamaan oma kehoani itseensä, siis saa katsojan miettimään omaa roolia suhteessa teokseen ja tilaan. Tätä samaa mittasuhteiden ja näkökulmien leikkiä oli myös muissa teoksissa. Paunu kirjoittaa tiedotteessa ”Käytän teoksissani erilaisia mittakaavoja, jotka häivyttävät teosten ja katsojan maailman erillisyyttä.”
Forum Boxin näyttelyssä Paunun massiivisin maalaus on jättimäinen, keltaisena hohtava Neljä unta (2008–2010), joka täyttää koko pienemmän salin seinän lattiasta kattoon. Teoksen mittakaava tekee sen katsomisen vaikeaksi, katse vaeltaa osa osalta maalauksen maailmassa kuin kiinalaisessa maisemarullassa. Tunnistettavia elementtejä, kuten kurottavia käsiä, taloja – ja runoutta – lukiessa heräävät assosiaatiot koko maailmankaikkeuden järjestykseen, elämän oravanpyörään ja yksittäisten ihmistarinoiden mikrohistorioihin – kaikki on tietysti oikeastaan yhtä ja samaa asiaa, sillä yksittäisen ihmisen ponnistelu elämän merkityksen löytämiseksi on jaettu kokemus. Ja keinot noiden merkitysten löytämiseksi tietysti vaihtelevat: ”Rikas ei ole se, jolla on paljon, vaan se jolta puuttuu vähän”.
Gallerian takatilaan rakennetussa Maan kuoret -installaatiossa (2010) toistuu samanlainen mittakaavalla leikittely: näen yhtäältä valuhartsista tehdyt juurakkojen päälle rakennetut saarekkeet meren tyrskyinä erilaisine rantaan ajautumassa olevine jätteineen ja toisaalta pienoismaailmana, jonka pienissä lokeroissa ihmiset kiirehtivät töihin tai tarttuvat toisiinsa syvän epätoivon tai kenties rakkauden keskellä. Jossain on varmassa tallessa pieni rahapuu, ja kaikkein ylimpänä istuu hallitsijana norsujumala – tai oikeastaan suurin tässä tilanteessa on vaihteeksi katsoja.
Paunu: Muodonmuutos, 2010. Kuvaaja Jussi Tiainen.Erilaisia vastavoimia, kuten riehuvia tyrskyjä ja juurevia puita löytyy teoksista eri mittakaavassa, puu toimii tietysti myös monien teosten alustana. Puu-teoksessa (2010) mies halaa puuta, teoksessa Uponnut (2010) meren tyrskyt toistuvat rosoisen maalausalustan reunoissa. Puuta löytyy lisää myös elävänä: Maan kuoret -teoksen lisäksi yksi pieni rahapuu on kätketty hihaan. Muodonmuutos (2010) teoksen puumies on ehkä ollut matkalla jonnekin, kurottamassa eteenpäin, kun venähtäneestä mahasta on alkanut pukata hentoja oksia ja rintakarvat ovat muuttuneet koivurungon kuvioinniksi. Hihassa kuitenkin orastaa pieni rahapuu – se tunnetaan myös paratiisipuun nimellä. Miestä tekee mieli halata.
Forum Boxista lähtiessä pyöräilen rannassa sijaitsevan suljetun baarin ohi. Sen seinässä roikkuu puinen merenneito – yhtäkkiä näyttelyn kuvasto alkaa tuntua vahvasti merelliseltä, enkä voi olla ajattelematta Pohjanmaan kirkkoihin ripustettuja votiivilaivoja, kirkkomaalauksia, saarnojen lohdutuksia. Suosittelen merenneidolle vierailua viereiseen galleriaan, hänkin voisi testata vaihteeksi tiiliseinän painoa.