8.8.2011 Anna Jensen
Istanbul Appraisal, Porin Taidemuseo 10.6.-11.09.2011
Gevdet Erek, Erdem Ergaz, Gözde Ilkin, Koray Kantacio?lu, Gamze Özer, Ekrem Yalçinda?
Cevdet Erek: Dark Light Dark, 2007Istanbul on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki, kulttuurien kohtaamispaikka ja yksi maailman suurimpia väestökeskittymiä. Viime vuosina sen taide-elämää ovat nostaneet suuren yleisön kiinnostuksen kohteeksi Istanbulin biennaali, lisääntyneet taidegalleriat ja -projektit sekä yritysten into investoida nykytaiteeseen.
Vieraileva kuraattori, saksalainen Lars Breuer on koonnut Porin Taidemuseoon näyttelyn, joka on samaan aikaan sekä kansainvälinen että paikallinen. Paikallisuus ei tässä tarkoita vain Istanbulia tai Turkkia, vaan muutakin, myös Poria: ääntä, arkkitehtonisia ja visuaalisia elementtejä työskentelyssään yhdistävän Cevdet Erekin (s. 1974) Day teoksessa valoista muodostuvan sinisen viivan kesto ja rytmi muuttuu porilaisen päivän pituuden mukaan, herättäen pienoista paniikkia kesän loppumisesta.
Erityisen Istanbulista tekee sen asema lännen ja idän kulttuurien kohtaamispaikkana ja sulatusuunina. Nykyisessä monin tavoin kärjistyneessä maailmantilanteessa saattaa teoksista olla lukevinaan enemmän poliittisia, kulttuurisia ja uskonnollisia kannanottoja kuin niissä kaikissa välttämättä edes on. Nuoret taiteilijat ovat kansainvälistä taidetta tekeviä suurkaupungin kasvatteja, ja näyttely on toimiva ja kompakti, varsin laadukas nykytaidenäyttely, jonka juuret ovat Istanbulin rikkaassa historiassa.
Gözde ?lkin: Home Work, 2010Toki poliittisia ja kulttuurisia viittauksia löytyy, erikseen hakemattakin. Gözde Ilkin (s. 1981) ottaa kiinnostavalla Home Work teoksellaan kantaa vallitsevaan tilanteeseen, jossa lapset jo hyvin nuoresta joutuvat kohtaamaan yhteiskunnallis-poliittisia uhkia. Ornamenttitapetti koristaa lastenhuoneen seiniä ja houkuttelevan väriset kynät, kumit ja muut koulutarvikkeet on huolettomasti levitetty pitkin pöytää läksyjen tekoa varten. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa ornamenttikuvion koostuvan sotilasfiguureista, ja saman väkivaltaisen ja sotaisan teeman jatkuvan läpi kaikkien pikkuisten tavaroiden ja tarrojen kuvituksen. Sotilaiden ja ydinvoimamerkkien joukkoon on liitetty eri asennoissa poseeraavia kehonrakentajia. Miksi kehonrakentajat? Ehkä yhteiskunnalliset ja poliittiset uhkakuvat eivät yksin riitä, kehonrakentaja muistuttaa myös ulkonäköpaineista, voiman suhteesta valtaan ja (väki)vallan esittämisen konventioista. Ilkin näkee lapset massatiedotusvälineiden uhreina ja kaikkialta jatkuvasti ryöppyävän uutistulvan nykypäivän pelkoa herättävänä karmeana satuna.
Kulttuurien yhteentörmäystä ilmentävät ehkä parhaiten Gamze Özerin sekatekniikkatyöt, jossa länsimaisen massakulttuurin ikonit Aku Ankka ja Mikki Hiiri seikkailevat paikallisessa ympäristössä. Teokset ovat varsin tyypillistä kansainvälistä nykytaidetta maustettuna itäisellä eksotiikalla ja omaleimaisuudella. Suomalaisista tekijöistä väistämättä mieleen tulee esimerkiksi Riiko Sakkisen tapa yhdistää perinteisen suomalaisuuden symboleita populaarikulttuurin kuvastoon ja esitystapaan.
Özer on ollut myös mukana käynnistämässä projektia, jossa kerätään itse tehtyjä lehtiä ja taidekirjoja ympäri maailmaa. Näitä on esillä ja selailtavana myös Porin taidemuseossa. Katsoja pääsee itse tutkimaan mahdollisesti ja valitettavasti häviämässä olevan fanzine-kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja ympäri maailman.
Ekrem Yalçinda?in (s. 1964) kaunis 610 Times red teos puolestaan yhdistää klassisen abstraktin maalaustaiteen perinteiseen tyyliteltyyn ornamenttiin ja huikeaan värien käyttöön: valtava punainen impasto-tekniikalla toteutettu paneelimaalaus peittää museon yhden koko seinän.
Erdem Ergaz: Sarjasta Natural Disasters, 2010Erdem Ergazin (s. 1977) maalaussarja Natural Disasters esittää kliinisiä kaavakuvia luonnonkatastrofeista. Neutraalein värein toteutetut teokset tuntuvat pyrkivän suunnittelemaan ja hallitsemaan sitä, mitä ei voi suunnitella eikä ennakoida, saati hallita; rakennetun ympäristön ja tuhovoimaisen luonnon loputtomia törmäämisiä kaupungissa, joka sijaitsee mannerlaattojen rajakohdassa.
Museon hallissa on parhaillaan esillä maataiteilija Andy Goldsworthyn osmankäämeistä tehty seinämäteos, jossa luonto on läsnä tyystin toisella tavalla; rauhallisena, rauhoittavana, selkeästi jäsennettynä. Kaunis ilmava teos rinnastuu hienosti Istanbul Appraisal näyttelyn kanssa.
Kirjoittaja opiskelee Aalto-yliopiston Porin koulutusohjelmassa.
Linkit