Katutaiteen katalogeja: ”Righteous” – a Mashmarket Venture Galleria Huuto Viiskulmassa 9.11.-11.11.2006

10.11.2006 Sini Mononen
Vuonna 1898 ensimmäinen Michelin-mies, Bibendum aloitti juoksunsa. Vuonna 1928 areenalle asteli Mikki Hiiri seikkailussa nimeltä ”Höyrylaiva Ville”. Vuonna 1980 Ian Curtis lauloi ”Love will tear us apart”. Kaksi vuotta myöhemmin keksittiin cd-levy, joka mullisti ääniteteollisuuden ja hetken vaikutti siltä, että se syrjäyttäisi vinyylilevyn. Rullalauta ilmaantui kaduille joskus 1940- tai 50-luvulla. Sen päältä kaupunki portaineen, aukioineen ja kaiteineen näyttäytyi uudella tavalla.

Kaikki edellä mainitut historialliset faktat voi löytää Mashmarketin esittäytyessä Huuto-galleriassa. Mashmarket on nuorten helsinkiläisten tekijöiden nettikauppa, joka pyrkii kokoamaan yhteen kaupunkien alakulttuurien mielenkiintoisia nimiä ja heidän tuotteitaan ja teoksiaan.

Pääosan näyttelystä muodostavat erilaiset vaatteet: hupparit, t-paidat ja lenkkarit, joiden värityksessä ja printeissä on luettavissa kaupungin kuva alakulttuurin silmin. Suomalaisten Eeva Leenan ja Tero Petterin vaatteissa on poimintoja Helsingin kaduilta: tekstiilien pinnoilla esiintyvät raitiovaunut sekä alakulttuurien highway, Iso-Robertinkatu. Amsterdam ja New York ovat läsnä Pieter Parran ja RockersNYC:n kautta.

Mashmarketin tuotteet liikkuvat kulutustavaran ja taideteoksen välimaastossa. Taideteoksena ne painottavat näyttelyarvoa, kaupunkikulttuurina ne rikkovat perinteisiä teoksen rajoja olemalla suorasukaisesti myös vaihtoarvon äänenkantajia.

Tämän ne tekevät hyvin itsevarmasti kritisoiden samalla kaupallista valtakulttuuria. Hype Kaws yhdistää Mikki Hiiren ja Michelin-miehen merirosvoihin pääkallojen ja luuristien avulla. Sama logiikka, jossa vanhaa ja tunnettua symbolia muokataan uudelleen leimaa kaikkea muutakin näyttelyssä esillä olevaa.

Muutokset voivat olla hyvinkin pieniä: 1980-luvun new waven yksi siteeratuimpia artisteja on Joy Divisionin Ian Curtis, jonka kuuluisa lause on mustavalkoisessa julisteessa yksinkertaisesti tuotu uudelleen ja uudelleen muuttuvaan kontekstiin. Kaupungin sähkökaapit ja seinät ovat kaupunkitaiteen areenoja, niillä esitetään kommentteja vapaan taiteen ja tilan puolesta.

Näyttelyn katalogista ei löydy mainintaa mustavalkoisten julisteiden tekijöistä. Luonnollisen kokoinen mies, joka rynnistää seinästä kohti gallerian nurkkaa, kiinnittää kuitenkin huomion. Mainos ei ole vain mainos, vaan eräänlaista anarkiaa. Kaupungin tilat otetaan käyttöön, ympäristö merkitään omaksi signeeraamalla kortteli. Ympäristö ja sen kuvittaminen on osa taidetta.

Näyttelyn taustalla soiva musiikki korostaa sekin taiteen uudelleen tulkintaa ja kaksoismerkityksien luomista. Pienessä galleriassa kierrellessä korva voi poimia taustamusiikista menneiden ja nykyisten vastavirtausten edustajien kappaleita, joista on tehty uudet tulkinnat. The Smiths ja Rapture soivat uusin painotuksin, ne nostavat alkuperäisten versioiden yksityiskohtia uuteen valoon.

Näyttelyn peruskonsepti tuo mieleen taiteen historian anarkistit Andy Warholin ja Marcel Duchampin. T-paidan nostaminen gallerian seinälle korostaa sen luonnetta taiteena ja sen kommentoivaa roolia. Galleria liittää vaatteisiin taiteen leiman, jota niistä ei välttämättä muutoin osaisi etsiä.

Kiehtovaa katutaiteessa on sen jatkuva liike niin ajassa kuin tilassakin. Vaikka kaikki galleriassa esillä olevat teokset ovat hyvin kiinteästi kiinni tässä päivässä, on niissä nähtävissä myös dialogia menneisyyden kanssa.

Katutaiteen juuret näyttäytyvät tämän päivän Helsingistä katsottuna hyvin amerikkalaisina. Samaan aikaan, kun New Yorkin kuningasklubi CBGB täyttyi 1970-luvulla punkin tahtiin notkuvista tennarianarkisteista, kirjoitti joku samassa kaupungissa ensimmäisen kerran signeerauksensa junan kylkeen korostaen katutaideliikkeen anonyymia estetiikkaa.

Menneisyyden ja nykyisyyden lisäksi katutaiteessa törmäävät yhteen paikallisuus ja kansainvälisyys. Samalla, kun halutaan korostaa ja kuvittaa itselle rakasta kaupunginosaa ja korttelia, otetaan vaikutteita saman henkisiltä yhteisöiltä muista kaupungeista.

Urbaani katutaide on jatkuvassa muutoksen ja liikkeen tilassa. Galleriaankin se on pysähtynyt vain hetkeksi. Mashmarket viipyy paikoillaan vain kolmen päivän ajan, jonka jälkeen sen liikkeitä voi seurata Iso-Roban liepeiden lisäksi internetissä osoitteessa www.mashmarket.com