29.10.2009 Eeva Kemppi
Dialogues, /teatteri.nyt -tapahtuma 17.-18.10.2009, Kiasma-teatteri
Julius Elo ja työryhmä: Dialogues
/teatteri.nyt -tapahtuma pyrkii rikkomaan esittävän taiteen rajoja ja tarjoamaan uusia näkökulmia nykyesityksiin ja -teatteriin. Kiasma-teatterissa jo viidettä kertaa liikettä ja lämpöä viluisiin syksyn iltoihin tuonut festivaali keskittyi tänä vuonna yhteiskunnallisiin näkökulmiin sekä erilaisiin ajatuksiin etiikasta, elämästä ja taiteesta.
Festivaalia tehdään tiiviissä yhteistyössä esitystaiteilijoiden kanssa. Tänä vuonna /teatteri.nytin yhteydessä järjestettiin singaporelaisen Ong Keng Senin vetämä, esitystaiteilijoiden käsityöläisyyttä monesta kulmasta pohtiva taiteilijalaboratorio Is Performance the Future Craft of the 21st Century? Työpajaan osallistui joukko suomalaisia esitystaiteilijoita, mutta sen päätteeksi yleisöllä oli mahdollisuus päästä seuraamaan laboratorion tuotoksia avoimessa presentaatiossa.
Festivaalin kaikki esitykset olivat kantaesityksiä ja osa vielä kokeiluvaiheessa eli esitysdemonstraatioita. Mukana ohjelmistossa oli kaksi luentoperformanssia. Toinen niistä, yhdysvaltalaisen vasemmistolaiseen opiskelijaliikkeeseen 1960-luvulla osallistuneen ja myöhemmin äärioikeistolaisista ajatuksista kiinnostuneen Yar Habnegnalin luentoperformanssi Detached Retina X lainaa nimensä silmän tapaturmalta, verkkokalvon irtoamiselta. Esityksessä näkökentän on ilmeisesti tarkoitus sumentua ja laajentua.
Detached Retina X on kakofoninen luento- tai seminaaritilanne, jossa perinteisen luennon muotoa ja rakennetta rikotaan monella tapaa. Luetaan, puhutaan ja lauletaan päälle, keskeytetään, puhutaan sekaisin kielillä ja osallistutaan paneeliin yleisön joukosta ja videon välityksellä. Mukana on Habnegnalin lisäksi suomalaisia esitys- ja performanssitaiteilijoita.
Esitys todentaa monia esitystaiteen haasteita ja ongelmia. Luentoperformanssi ei ole esityksellisesti niin inspiroiva tai kiinnostava, että siitä jaksaisi innostua, eikä se toisaalta myöskään heitä sellaisia teoreettisia haasteita, että siihen voisi tarttua. Puheen sekä muodon hukkaava luento ei jää paperinmakuiseksi, vaikka se performanssina kaapuun verhoutuukin.
Onneksi /teatteri.nytin yleisö päästettiin irti penkistä ja paperista. Toisissa tiloissa -ryhmä kutsui yleisöä osallistumaan Salaiselle uudelleenkoulutusleirille. Koulutusleirillä haettiin tuntumaa ihmiselle vieraisiin olomuotoihin fyysisten harjoitteiden kautta.
Myös Julius Elon työryhmänsä kanssa toteuttama Dialogues-esitys paneutui esiintyjän ja katsojan suhteeseen käytännössä. Dialogues tuo mieleen monia viime vuosien Todellisuuden tutkimuskeskuksen (TTK) esityksiä, kuten viime vuonna /teatteri.nytin yhteydessä nähty Näkymätön valtakunta. Elo onkin ollut mukana monissa TTK:n projekteissa ja viime vuonna TTK:n tutkimusaihe oli sama kuin Elon Teatterikorkeakouluun tekemän tohtorintutkinnon: katsoja-kokijan keho esityksessä.
Elon ja työryhmän Dialogues on jatkuvan harjoitteluprosessin tulos. Itse esitystapahtuma koostuu kolmesta tilasta ja osasta: odotuksesta ja seurustelusta, neuvottelusta ja viimeisenä kehollisesta dialogista. Dialogues pohtii esiintyjän ja katsoja-kokijan suhdetta, mutta herättää myös kysymyksiä siitä, mikä esitystilanne on. Esitys järjestää näyttämön tilallisesti uudelleen ja sotkee palikat joista esitys perinteisesti koostuu.
Dialogues on osallistuvaa ja osallistavaa teatteria. Esitystä ei tapahtuisi ilman katsoja-kokijan osallistumista, ja, voi sanoa, suostumista ja heittäytymistä esitystilanteeseen. Esiintyjän ja katsojan raja hämärtyy; ei ole selvää, kuka kokee ja mitä ja kuka katsoo ja ketä.
Kiasma-teatterin lavalle on sisustettu Oleskelutila, jonne katsojat ohjataan. Punaiset plyysisohvat ja nojatuolit sekä hämyisen pehmeä valaistus johdattavat tunnelmaan. Levylautasella soi Edith Piaf ja tarjolla on punaviiniä, viikunoita, mantelikeksejä ja viinirypäleitä. Kaikki on ilmeisyyteen asti harkittua ja tosiaankin viihtyisää. Syksyn synkeässä illassa on mukavaa upota viinilasi kourassa nojatuoliin, ihanaan lepo- ja pakopaikkaan, ja vaihtaa sana kanssakatsojien kanssa.
Oleskelutilassa viihtyvyydestämme vastaa illan isäntä ja emäntä. Verhojen takaa saapuu erilaisiin korsettien, karvahattujen, hameiden ja sukkahousujen yhdistelmistä koostuviin, viettelyn ja koomisuuden reunamilla horjuviin asuihin pukeutuneita esiintyjiä. Bordellin mielikuvilla leikitään humoristisesti ja tyylikkäästi. Esiintyjät ovat valmiina tarjoamaan palveluksiaan yleisölle.
Bordellimaisema samalla sekä korostaa ruumista ja ruumiillisuutta sekä estetisoi ja etäännyttää esiintyjän omasta persoonasta. Bordelliassosiaation voi myös nähdä viitteenä näyttelijänammattiin liitettyyn itsensä myymiseen, huorana oloon. Mutta nyt kyse ei ole vain palveluksen tarjoamisesta vaan kahdenvälisestä vuorovaikutuksesta. Esitys luodaan yhdessä esiintyjän ja katsojan välillä.
Teatterin katsomoon on rajattu kauniisti valoilla Neuvottelutiloja, jonne osallistujat saavat halutessaan siirtyä keskustelemaan esiintyjän kanssa tulevasta dialogista. Sanallisesti käytävän keskustelun aikana sovitaan tulevasta fyysisestä dialogista, joka tapahtuu Kohtaamispaikassa, lavan takana, mustien verhojen suojissa.
Meille on ovella jaettu menut, joista voi valita haluamiaan dialogeja lisämausteineen. Tarjolla on muun muassa hengittämistä, puristamista, silittämistä, puremista, lyömistä, lepäämistä ja fantasiaan. Osallistuja saa valita voimakkuuden ja keston sekä roolinsa dialogissa: oletko vastaanottava vai antava osapuoli vai onko dialogi molemminpuolinen?
Kun tulevasta dialogista on sovittu, siirrytään verhon taakse toteuttamaan haluttu kohtaaminen. Keholliset dialogit tapahtuvat puhumatta, enää neuvottelematta.
Odotustilassa istuessa verhojen takaa kuuluu naurua, tömistystä ja läiskähdyksiä. Kun esiintyjä ja katsoja siirtyvät ensin neuvottelutilaan ja sieltä kohtaamispaikkaan, herää odotus. Pääsenkö minäkin, uskallanko pyytää jotakin esiintyjistä kanssani dialogiin ja mitä houkuttelevasta menusta uskallan valita? Onko pureminen tai lyöminen liikaa?
Kehollisilla dialogeilla haetaan kohtaamisen rajoja. Esitys pyrkii löytämään sellaista fyysisen kohtaamisen muotoja, joita normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä ei tapahdu. Dialogues herättelee myös kysymyksiä sopivuudesta ja sopimisesta. Miten toinen tulee kohdata ja miten kohdella?
Verhon ulkopuolella odottaessa kiinnostus ja kenties arastelu kasvaa. Lavan takana on salaisuus. Vaikka kohtaamiset tapahtuvat kanssaosallistujien dialogien kanssa osin samanaikaisesti ja samassa tilassa, kokemus on jokaiselle omansa. Dialogues on jokaiselle ainutlaatuinen.
Kun sunnuntai-iltana osallistuin esitykseen, oli oleskelutilassa ruuhkaa. Katsojat joutuvat jonottamaan dialogeja. Odottelu kasvattaa kiinnostusta ja nälkää päästä kokemaan uusia kohtaamisia. Jäänkö jostain ihanasta paitsi? Runsas osallistujajoukko lisää esitykseen myös valinnan elementin. Kehtaanko pyyttä esiintyjää kanssani neuvottelemaan ja huoliiko joku noista ihanista minut kohtaamiseen?
Kirjoittaja kriitikko ja teatterin sekatyöläinen
Työryhmä: Konsepti Julius Elo. Tila ja puvut työryhmä. Esiintyjät Julius Elo, Saara Hannula, Anna Maria Häkkinen, Maija Mustonen, Jarkko Partanen, Linda Priha, Anni Rissanen ja Petri Taipale.