Kirje Mäntän Kuvataideviikkojen ystäville

14.10.2015

Arvoisat Mäntän kuvataideviikkojen järjestäjät,
Mäntän kuvataiteen ystävät,
Taiteilijakollegat, taidetyöläiset ja laaja yleisö,

Olemme yksittäisiä taiteilijoita ja taidetyöntekijöitä, lähestymme teitä kollektiivisesti. Monet meistä ovat osallistuneet Mäntän kuvataideviikoille.

Tällä kirjeellä haluamme osoittaa perustavanlaatuisen huolemme liittyen taiteilijoiden ja taidetyöläisten työoloihin suurissa näyttelyprojekteissa. Koemme, että näistä oloista tulisi puhua avoimesti, jotta niitä voidaan muuttaa. Taiteilijoiden ja taidetyöläisten epäoikeudenmukainen kohtelu toistuu usein näyttelyissä Suomessa. Huonot toimintatavat ovat nousseet keskustelun aiheeksi tämän vuoden kuvataideviikkojen taiteilijoiden parissa. Päätimme käsitellä festivaalia esimerkkitapauksena, sillä Mäntän kuvataideviikot on merkittävässä asemassa esittäessään nykytaidetta runsaalle ja monimuotoiselle yleisölle Suomessa.

Mäntän kuvataideviikot on instituutiona edesauttanut Mäntän kaupunkia kehittymään taiteen keskiöksi – turistikohteeksi mitä se tänä päivänä on. Kaupungin identiteetin rakentuminen taidekaupungiksi on luonut Mänttään työpaikkoja ja mahdollisuuksia tuomalla turismia ja tätä kautta rahavirtoja alueelle – mahdollistanut taidekaupungin olemassaolon ja kasvun. Siitä huolimatta taiteilijat, joiden työpanoksella identiteetti taidekaupunkina on rakennettu, ovat viimeisen 20 vuoden ajan tulleet Mänttään saamatta työstään palkkaa tai korvausta. Instituutiot edistävät taiteilijoiden ja taiteen hyväksikäyttöä, sekä pitävät yllä taiteilijoiden epävarmoja olosuhteita, mikäli eivät tunnusta taiteilijoiden työskentelyä palkanalaiseksi työksi.

Jotta voisimme jäljittää syvemmät rakenteelliset ongelmat ja parantaa työoloja festivaaleilla, olemme keränneet kokemuksia useilta, tämän ja aiempien vuosien, Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijoilta. Olemme kartoittaneet tilannetta kollektiivisesta perspektiivistä. Tutkimustulokset ovat kiteytetty tähän dokumenttiin. Tavoitteenamme on sitouttaa organisaatiot parantamaan heille työskentelevien taiteilijoiden olosuhteita. Tarjoamme tämän kirjeen ensimmäisenä askeleena kohti tavoitetta. Emme ole luoneet kirjettä antaaksemme konkreettisia ratkaisuja, vaan luodaksemme dialogia aiheesta. Uskomme, että tietoisuuden herättely näistä ongelmista on hyvä lähtökohta Mäntän kuvataideviikkojen tulevaisuudelle. Yhdessä, yhteistyökumppaneina haluamme parantaa työilmapiiriä meille kaikille.

Ystävällisesti / vilpittömästi
Ahmed Al-Nawas (Third Space)
Panos Balomenos
Rosamaría Bolom (Third Space)
Sezgin Boynik
Diego Bruno
Giovanna Esposito Yussif
Edwina Goldstone
Bita Razavi
Harrie Liveart (Meri Linna, Saija Kassinen)
Minna Haukka
Henrik Heinonen (Art Labour Group)
Minna Henriksson
Pia Hentunen
Jakob Johannsen
Elina Juopperi
Karolina Kucia
Ray Langenbach
Meri Linna
Christelle Mas
Ahsan Masood
Arttu Merimaa
Mark Mitchell
David Muoz
Tero Nauha
Michiko Erkola
Marianne Niemelä (Third Space)
Jyri Pitkänen
Minna Rainio
Mark Roberts
Yvapurü – Jorge Samaniego Bonnin
Carolina Sandell
Frank Schoepgens
Martta Tuomaala
Elina Vainio
Selina Väliheikki (Third Space)

Yhteenveto asioista, joita Mäntän kuvataideviikoille osallistuneet taiteilijat nostivat esiin:

Pula resursseista ja henkilökunnasta:
• Näyttelyn tavoitteet ovat korkealla ottaen huomioon olemassaolevat resurssit. Festivaaleilla työskentelee kokopäiväisesti vain kaksi henkilöä. On mahdottomuus työskennellä 40 osallistuvan taiteilijan hyväksi ilman valtavaa ylityömäärää ja stressiä.
• Avustavalla teknillisellä henkilökunnalla ja työharjoittelijoilla ei ole vaadittavaa erikoisosaamista taide- ja multimedia näyttelyiden ripustamiseen. Joissain tapauksissa resurssipula ja puute ammatillisesta työvoimasta on johtanut toteutumattomiin sopimuksiin ripustamisen suhteen. Joidenkin taideteosten osat ovat olleet huonosti ja viime hetkellä installoituja heikentäen näin taideteosta ja vaikuttaen taiteilijan maineeseen negatiivisesti.

Taloudellisen tuen ja taloudellisten resurssien läpinäkyvyyden puute:
• Taiteilijapalkkiota tai näyttelykorvausta ei makseta. Tekijänoikeuskorvaus maksetaan vain niille taiteilijoille, jotka kuuluvat Kuvastoon.
• Läpinäkyvyyden puute taloudellisten resurssien keräämisen ja käytön suhteen. Esimerkkinä: kuinka paljon organisaatio tekee voittoa sisäänpääsymaksuilla, taideteosten myynnillä, julkaisulla ja muilla tuotteilla, joita taiteilijoiden teoksista syntyy?
• Useista pyynnöistä huolimatta taiteilijat eivät ole nähneet näyttelyn budjettia, josta ilmenisi rahoituslähteet sekä suunnitelma miten varat aiotaan käyttää.
• Organisaation pitäisi ottaa vastuu tilattujen teosten tuottamisesta, ripustuskustannuksista ja palkkioista. Apurahojen anomista näihin tarkoituksiin ei pitäisi jättää taiteilijoiden ja kuraattoreiden henkilökohtaiselle vastuulle.
• Taiteilijoita ei ole kohdeltu yhtälaisesti muiden työntekijöiden kanssa festivaalissa. Esimerkkinä: katalogiin kirjoittaneet kirjoittajat saavat 450 euron palkkion. Oletettavasti myös muusikot saavat työstään maksun osallistuessaan Mäntän kuvataideviikkojen yhteydessä olevaan musiikkifestivaaliin.

Sopimus:
• 35 % proviisio teosmyynneistä jatkuu kaksi kuukautta näyttelyn päättymisen jälkeen, tällainen toimeentulon rajoitus on liioiteltua, koska Mäntän Kuvataideviikot eivät tue teosten tuotantoa. Taiteilijalle aiheutuneita tuotantokustannuksia ei huomioida, sillä 35 % provisiopalkkio lasketaan teoksen kokonaismyyntihinnasta.
• Joissain sopimuksista on ylimääräinen 10 % alennus teoksen myyntihinnasta. Yleensä tällainen ensimmäisen ostajan alennus pätee vain, jos organisaatio on maksanut teoksen tuotannon.
• Näyttelysopimus tukee lähinnä näyttelyorganisoijan etuja, muttei taiteilijan eikä tekijänoikeudellisia etuja.
• Sopimuksessa ei ilmene selkeästi, kuka on organisaation takana.

Yleiset työskentelyolosuhteet:
• Jotkut taiteilijoiden majoitukseen osoitetuista rakennuksista olivat huonossa kunnossa ja jopa terveydelle vaarallisia. Tilanne oli vahingollinen taiteilijoille, jotka tekivät paikkasidonnaisia taideteoksia ja heidän täytyi viipyä näissä olosuhteissa pitkään.
• Taiteilijoille ei maksettu päivärahaa installaatiojaksolta – vain yksi ateria päivässä tarjottiin.
• Monet taiteilijat tunsivat, ettei heitä kohdeltu tasavertaisina partnereina muiden taidetyöläisten kanssa, jotka osallistuivat Mäntän Kuvataideviikkojen toteuttamiseen.
• Joitain taideteoksia kohdeltiin huonosti ja sisältöihin puututtiin organisaation taholta.
• Joitain taiteilijoita kohdeltiin syrjivästi organisaation taholta.

Kommunikaatio:
• Taiteilijoiden sähköposteihin vastattiin harvoin organisaation taholta.
• Tarkkaa tietoa ripustusaikatauluista ja muista oleellisista seikoista oli vaikea saada organisoijilta.
• Oli epäselvää, kuka maksaa matkat Mänttään, niin avajais- kuin installointimatkan. Omalla autolla kuljettaessa kilometrikorvauksia ei maksettu riittävästi.
• Ei kerrottu selkeästi, kuka saa ruokakuponkeja tai mistä niitä saa.

Julkaisu ja dokumentointi:
• Organisaatio päätti tehdä painetun julkaisun XX Mäntän Kuvataideviikoille konsultoimatta taiteilijoita ja ilman kuraattoreiden myöntymystä.
• XX Mäntän Kuvataideviikkojen painettu julkaisu sisälsi artikkeleita, joita oli tuotettu nimenomaan katalogia varten ilman neuvottelua tekstien toimittajan kanssa. Joitain tilattuja tekstejä jätettiin pois julkaisusta ilman aiempaa ilmoitusta ja ilman selitystä jälkikäteen. Näistä seikoista johtuen julkaisu vedettiin levityksestä. Myöskään taiteilijoiden teostekstejä tai kuvavalintaa ei näytetty taiteilijoille. Toinen korjattu painos katalogista tuotettiin ilman julkista ilmoitusta virheistä, joita ilmeni aiemmassa versiossa.
• Joidenkin taiteilijoiden teostekstit XX Mäntän Kuvataideviikkojen internet-katalogissa ovat huonosti käännettyjä, tästä johtuen alkuperäiset tekstit saivat uusia merkityksiä ja tulkintoja. Vuorovaikutusta kääntäjän ja taiteilijoiden välillä ei mahdollistettu. Taiteilijoille ei annettu mahdollisuutta lukea käännöksiä ennen julkaisun valmistumista, tästä johtuen, taiteilijoiden pyynnöstä, jotkut teksteistä vedettiin levityksestä muutaman viikon kuluttua julkaisusta.
• Dokumentaatiot taideteoksista -sopimuksessa kirjattu organisaation vastuuksi- eivät ole taiteilijoiden käytettävissä. Organisaatio pyytää maksua teosdokumentaation käytöstä taiteilijoilta.

* On tärkeä huomioida, että kaikki keräämämme palaute ei keskittynyt puutteisiin. Osa taiteilijoista koki osallistumisensa Mäntän Kuvataideviikoille pelkästään positiivisena. Tehdäksemme kannanoton, jonka toivomme johtavan parannuksiin, olemme keskittyneet tässä kirjeessä vain ongelmakohtien esiintuomiseen.

Arvostamme työtä ja ponnistuksia Mäntän Kuvataideviikkojen eteen. Mutta mielestämme onnistumista ei pitäisi saavuttaa taidetyöläisten uhrautumisella – taiteilijoiden, kuraattoreiden, tuottajien, johtajien, teknisten assistenttien ja muiden osallisten.

** Kaksi yksittäistä taiteilijaa ovat tehneet erilliset ehdotuksensa festivaalin johdon uudelleenorganisoitumiseksi. Ehdotukset eivät siis edusta kaikkien taiteilijoiden näkemyksiä.

1. Festivaalilla tulisi olla kaksi johtajaa: taiteellinen johtaja olisi tuolloin vastuussa festivaalin vuosittaisesta konseptin kehittämisestä. Taiteellisella johtajalla olisi sananvaltaa kuraattorien valinnassa. Hän olisi vuorovaikutuksessa kuraattorien sekä taiteilijoiden kanssa, valvoisi töiden installointeja ja olisi vastuussa julkaisun / katalogin sekä nettisivujen sisällöstä. Taiteellinen johtaja olisi myös vastuussa apurahojen hakemisesta yhdessä taloudesta vastaavan toiminnanjohtajan kanssa. Festivaalin toiminnanjohtaja olisi vastuussa budjetista, henkilökunnan hankinnasta ja palkkaamisesta, laitteistosta, turvallisuudesta ja infrastruktuurista – toimisi yhteistyössä hallituksen kanssa, vastaisi majoituksesta ja ruokajärjestelyistä sekä olisi vastuussa rahoituksen jaosta oikeudenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä festivaaleista on vastuussa vain yksi toiminnanjohtaja, joka yrittää tehdä parhaansa molemmissa – sekä taiteellisen että toiminnanjohtajan roolissa ainoastaan yhden sihteerin avulla, joka on taasen vastuussa verkostoitumisesta, internet- sekä katalogijulkaisuista. He ovat molemmat ylityöllistettyjä. Heillä ei myöskään ole tarpeeksi aikaa ja kokemusta toimia kaikissa osa-alueissa – erityisesti toiminnasta taiteilijoiden kanssa sekä kaikkien monimutkaisten sisältöihin liittyvien asioiden hoitamisessa. Lisäksi kuraattoritkaan eivät ole aina olleet läsnä neuvotteluissa. Asiat muuttuivat epämukaviksi johtuen Mäntän kuvataiteen ystävien hallituksen toiveita edustavan toiminnanjohtajan ja kuraattorien välisistä erimielisyyksistä. Hallituksen jäsenet ovat tätä vastoin olleet kertakaikkisen poissaolevia eivätkä ole ottaneet näyttelyn järjestämisestä vastuuta. Käytännöt eivät ole olleet tuotannollisesti kestäviä. Organisaation käytännöissä on rakenteellisia virheitä, jotka olisi pitänyt osoittaa jo vuosia sitten. Nyt ongelmat ovat muuttuneet akuuteiksi ja näin ollen jatkavat festivaalin heikentämistä.

2. Olisi myös mahdollista palkata tuottaja näyttelyä varten, joka työskentelisi tiiviissä yhteistyössä toiminnanjohtajan, tiedottajan ja kuraattoreiden kanssa – kantaen osaltaan taiteellisen johtajan roolia.

Lue myös Mäntän kuvataiteen ystävien vastine ja Martta Tuomaalan essee Mäntän kokemuksista. Mustekalan kooste keskustelun taustoista on täällä.