Scroll To Top

Kritiikit

Maalauksia alkuvoimaisista kokemuksista
Hanna Lamnaouer 18.8.2015 Leena Luostarisen (1949-2013) muistonäyttely Kaukainen rakkaus koostuu Piispa Arsenin kuratoimasta teoskokonaisuudesta. Näyttelyn nimi viittaa taiteilijan tuotantoa yhdistävään romanttiseen kaukokaipuuseen. Kiinnostus Välimeren eurooppalaiseen ja arabialaiseen kulttuuriin, monet matkat Pohjois-Afrikkaan, Amerikkaan sekä Kaukoitään toimivat sysäyksinä taiteellisille tyylikausille. Esillä on öljymaalausten, akvarellien, grafiikan ja keramiikan lisäksi luomisprosessia valaisevaa esineistöä: luonnoslehti...
Maailma kuviteltuna ekokatastrofin jälkeen – kirja IC–98:n tuotannosta vuosilta 1998–2015
Irmeli Hautamäki 9.8.2015 Visuaalisen taiteen keskus Frame on julkaissut Venetsian 56. biennaalia varten Hours Years Aeons –- Moving Images -kirjan, joka esittelee IC-98 nimeä käyttävän taiteilijaduon Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään tuotantoa vuosilta 1998–2015. Kirjan ovat toimittaneet Framen kuraattori Taru Elfving ja Patrik Söderlund. Se on tarkoitettu ensi sijassa kansainvälisen taidemaailman ammattilaisille, galleristeille ja museoiden työntekijöille, jotka etsivät kiinnostavia uusia kohteita. Kirja on professio...
Kesän nopein, suurin ja vapain taide: Valtio+
Teksti: Anni Venäläinen 5.8.2015 Kuvat: Lauri Hannus “Valtio+:ssa kohtaavat vankilatila, joka edustaa totaalista kontrollia sekä pakkovaltaa yksilöä kohtaan ja taide, joka on luonteeltaan rajoja rikkovaa ja ainakin ideaalisti ‘vapaata’. Paradoksaalisen yhtälön vastapuoliksi asettuvat siten ajatus vapaasta tilasta ja sanasta sekä toisaalta kontrollin ja vallan teemat. Valtio+ lainaa nimensä järjestelmältä, plus-merkki sanan perässä sen sijaan viittaa rakennuksen muotoon ja avoimeksi jäävään lisämääreeseen.” - A...
Vieraan monet kasvot – Mäntän kuvataideviikot pohtivat ihmisten ja kulttuurien eroja
Martta Heikkilä 1.8.2015 Ukrainan ja Kreikan kriisit, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja pettymys kylmään kesään ovat saaneet hetkeksi väistyä, kun julkinen keskustelu on heinäkuun loppupuolella kääntynyt kansanedustaja Olli Immosen (ps) Facebook-päivityksiin. Englanninkielisessä, 24.7. julkaisemassaan Facebook-tekstissään Immonen kertoi muun muassa haaveilevansa ”vahvasta valtiosta, joka selättää painajaisen nimeltä monikulttuurisuus” ja taistelevansa ”loppuun asti kotimaamme ja yhden aidon Suomen kansan puolesta”...
Hulluja yhdessä – Henna Ahon ja Ville Värin symbioottinen maalaustapa
Teksti: Maaria Niemi 18.6.2015 Kuva: GalleriaKONE Taideteoksen tekijyyden yksilökeskeisyys on jäänyt ja löytänyt yhden uudenlaisen version taiteilijapari Henna Ahon (s. 1977) ja Ville Värin (s. 1978) työskentelyssä. Kun modernistinen yksilökeskeisyys tukeutuu yhden taiteilijan kehityskaareen oman tuotannon sisällä, lähtee kollektiivisuus tai parityöskentely pikemminkin prosessista ja sen tuomasta dialogista liikkeelle. Näin tapahtuu Aho & Väri –taiteilijaparin näyttelyssä, joka tuo mukaan tilallisen prosessinomaisuuden se...
Säteilevä talo – Hans Rosenströmin teoskokonaisuus erkanee moneen suuntaan
Teksti: Sini Mononen 9.6.2015 Kuvat: Hans Rosenström Filosofi Maurice Merleau-Pontyn mukaan havainnon kokemus on eri asia kuin havaitsijan suhde havaittuun objektiin. Siksi havaintoa ja sen kokemusta ei voi tarkastella klassisesti, muotoa ja ainetta erotellen. Tulisiko siis teosta, joka käsittelee havainnon kokemusta, tarkastella klassisesti, sen ulkoisia piirteitä arvostellen? Pro Artibus –säätiön juhlavuoden kutsutaiteilija Hans Rosenström on luonut teoskokonaisuuden Ett Kluvet Hus: Den Ena/ Ett Kluvet Hus: Den Andra, joka poh...
Dokumentarismista käsitteellisyyteen – huomioita Hannela Rantalan retrospektiivisestä näyttelystä
Jukka Heikkilä 8.6.2015 Ihanien Aikojen Loppu on Hannele Rantalan retrospektiivinen näyttely. Rantalan tuotanto vuosilta 1975–2015 ulottuu klassisesta mustavalkoisesta dokumentarismista käsitteellisempään tuotantoon. Rantalan mustavalkoiset teokset ovat hyvin tyypillistä dokumentarismia, aiheet sijoittuvat niin kotimaahan kuin eri puolille Eurooppaa. Tämä on jatkumoa Henri Cartier-Bressonin aloittamalle trendille matkustaa kuvien luo. Lukuun ottamatta passikuvien sarjaa, näyttelyn käsitteellinen osuus sisältää pelkästää...
Maailma ei lopu räjähtäen, se hiipuu pois
Sini Mononen 3.6.2015 Things do not explode, 
they fail, they fade, as sunlight fades from the flesh, 
as the foam drains quick in the sand, even love’s lightning flash 
has no thunderous end, it dies with the sound 
of flowers fading like the flesh from sweating pumice stone,
 everything shapes this till we are left
 with the silence that surrounds Beethoven’s head. Minkälainen hahmo on mies? Wilma Hurskaisen uudessa valokuvasarjassa The Man Comes Around mies on valkoinen, keski-ikäinen ja väsynyt. Hurskainen ...
Tunteella laulettu laulu
Sini Mononen 31.5.2015 Fanny Tavastilan näyttelyn aiheena on rakkaus. Tavastila kuvaa ikiaikaista aihetta perinteisin menetelmin, suurin öljymaalauksin. Ekspressionismin perinnettä Tavastila on tuonut tähän päivään inspiroitumalla populaarimusiikin tunneilmaisusta. Teokset onkin nimetty muun muassa Leonard Cohenin ja Tori Amosin tuotannosta lainatuilla nimillä. Cohenin ja Amosin repertuaarissa rakkaus on täynnä ristiriitoja. Maalauksissa rakastuneen sisäinen, myrskyävä maailma, hahmottuu kangastuksina värikerrosten lomassa....
Pojat on poikia
Raija Maukola 29.5.2015 Jarmo Mäkilän (s. 1952) näyttelyn öljyvärityöt kuvaavat jo melko isoksi venähtäneitä valkopaitaisia poikia erilaisissa riittimenoja muistuttavissa leikeissä. Välillä ollaan sisätilassa, välillä rämeisessä metsässä. Töissä on mukana lapsuuden muistoja ja tunteita, tiedostamatonta, unimaailmaa ja vertauskuvia. Poikaporukoiden leikit tuntuvat tutuilta 1950-luvulla lapsuuttaan eläneille. Pojilla ei ole kiire minnekään. Leikkikaluina toimivat tavaramerkiksi käyneiden rumpujen lisäksi pitk...