Laura Kokkonen 25.3.2013
It’s the Political Economy, Stupid!
Porin taidemuseo 1.2.–26.5.2013
Filippo Berta: Still from Homo Homini Lupus (2011)Talouskriisi täyttää tänä vuonna viisi vuotta. Aihe on raskas, monimutkainen ja sen käsittely valtamediassa on ponnetonta ja vallitsevan talousjärjestelmän kritiikki toistaa itseään, jos sitä edes julkaistaan. Talouden toimintaperiaatteet ovat etääntyneet niin kauas ihmisestä, että maalaisjärki ei riitä edes kaikkien yksilön arjen talouteen vaikuttavien tekijöiden käsittämiseen.
Gregory Sholetten ja Oliver Resslerin kuratoima kokonaisuus It’s the Political Economy, Stupid! on osoitus turhautumisesta vallitsevaan tilanteeseen. Porin taidemuseo on tuonut Suomeen 16 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää, jotka ovat purkaneet talouskriisiä kritisoimalla ja tekemällä näkyväksi kapitalismin mekanismeja. Porin taidemuseo on myös julkaissut samannimisen alun perin Pluto Pressin kustantaman kirjan, jossa kirjoittajat Slavoj Žizekistä Judith Butleriin pohtivat talouskriisin merkitystä.
Näyttelyn avaava Dread Scottin mainio Money to Burn -performanssidokumentaatio (2010) asettaa katsojan saman tien sopivaan tunnelmaan. Yksinkertaisessa performanssissa Scott polttaa seteleitä Wall Streetillä ja pyytää ohikulkijoita liittymään mukaan. Ollaan näyttelyn sanoman ytimessä: yksityistäminen, uusliberalistinen globalisaatio ja sääntelemättömät markkinat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa rahan symbolinenkin arvo on hämärtynyt, mutta samalla sen epätasa-arvoinen jakautuminen on tehnyt kapitalismista elämäämme eniten määrittävän myytin.
It’s the Political Economy, Stupid! osoittaa taas Porin taidemuseon näyttelypolitiikan raikkauden ja ajankohtaisuuden. Näyttely kuitenkin vaatii katsojalta paljon, koska se koostuu yli kuudesta tunnista liikkuvaa kuvaa. Maailmaa kiertäneestä kokonaisuudesta on tuotu Poriin aikaisempia installointeja vähemmän muita teoksia kuin videoita. Videoteosten ilmaisukeinojen monimuotoisuus kuitenkin ilahduttaa: talouskriisiä voi käsitellä niin hypnoosin kuin tanssitaiteen keinoin.
Tanssi toistuu monissa teoksissa ja on antoisa tapa käsitellä kuivakkaa aihetta. Talousjargonin kertaamisen sijaan keholliset lähestymistavat näyttelyn aiheeseen muistuttavat, että dystooppisen yhteiskuntajärjestelmän synnyttänyt ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan myös liikkuva, tanssiva, hengittävä ja elävä keho. Porissa avajaisissakin esiintyneen flo6x8-ryhmän Body Versus Capital (2011) on dokumentaatio flashmob-tyylisestä Espanjan pankeissa toteutetusta flamenco-esityksestä. Toinen tanssiteos eli Isa Rosenbergerin Espiral – A Dance of Death in 8 Scenes (2010–11) tulee todella iholle joidenkin näyttelyn teosten jäädessä opettavaisen informatiivisiksi.
Dread Scott: Still from Money to Burn (2010)
Näyttelystä välittyy tehokkaasti 2010-luvun ajankuva, jota leimaavat levottomuus, monet samanaikaiset totuudet ja pelonsekainen epävarmuus. Talouskriisi välittyy sotkuna, josta ei näy tietä ulos. Näyttely muistuttaa, että poliittiset päätökset tukevat yhä vallitsevaa mallia ja yhteiskunnat uppoavat yhä syvemmälle suohon. Länsimainen elämäntyyli perustuu rakenteille, jotka on jo todettu kestämättömiksi. Vallitsevan tilanteen jatkuminen edellyttää peittelyä, petoksia ja uskottelua. Lähes kaikki näyttelyn teokset sitoutuvat omalla tavallaan tämän kriisin analyysiin, ja näkökulman kiinnostavuudesta huolimatta sisältö alkaa raskaassa näyttelyssä hieman toistaa itseään.
It’s the Political Economy, Stupid! myös pysyy lupauksistaan huolimatta kriittisessä havainnoinnissa, eikä juuri tarjoa vaihtoehtoja. Jään pohtimaan, missä ovat utopiat, visiot ja käytännölliset toisenlaisen elämän mallit. Enemmistö kansainvälisen näyttelyn vieraista on jo todennäköisesti havainnut, että globaali kapitalismi on epäonnistunut, joten teokset tuntuvat saarnaavan jo käännytetyille.
Hieman idealismia tarjoaa Julia Christensenin How Communities are Reusing the Big 
flo6x8: Still from Body Versus Capital (2011) Video, 40 minBox (2003-) -kuvaesitys, joka esittelee hylättyjen supermarkettien uusiokäyttöä ympäri Yhdysvaltoja. Myös Porin taidemuseossa nyt viimeistä viikkoa esillä oleva näyttelyn ulkopuolinen Mari Keski-Korsun Degrowth-video ( www.av-arkki.fi/teokset/degrowth ) tuo esille kaipaamiani vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Felice Varinin monumentaalimaalaus Porin taidemuseon Hallissa on odottamattoman toimiva pari It’s the Political Economy, Stupid! -näyttelylle. Paikkasidonnainen geometrinen maalaus saattaisi formalismissaan jättää kylmäksi, mutta talouskriisiä käsittelevän näyttelyn rinnalla se vapauttaa katsojalle avaran tilan hengähtää.
*
Gregory Sholette & Oliver Ressler (eds.), It’s the Political Economy, Stupid – The Global Financial Crisis in Art and Theory (London: Pluto Press, 2013).