1.9.2008 Anna Jensen Galleria G18 21.8–7.9.2008
Erno Rantanen
Muhennos/Stuvning (Galleria G18, Yrjönkatu 18) on seitsemän Englannissa, University College for The Creative Artsissa opiskelleen valokuvaajan näyttely. Tekijät ovat osittain samoja, jotka viime vuonna esittelivät töitään Kaapelilla, mutta viimekesäiseen verrattuna on jälki nyt huomattavasti valmiimpaa. Monissa töissä skandinaavisuus ja suomalaisuus näkyvät, mutta nyt vähemmän korostaen. Se on ilahduttavaa. Helsinki-koulu voi olla hip, mutta silti suomalaiselle valokuvalle on eduksi, että vaikutteita haetaan muualtakin. Männikkö-Brotherus-tyyppinen arkirealismi tuntuu silti olevan läsnä; eletty ja koettu ympäristö on sekä fyysinen että konkreettinen tila, mutta myös mentaalinen tila ja tunne. Työt ja tekijöiden niistä kirjoittamat lyhyet tekstit uskaltavat sanoa, mutta huutamatta, ja pitkä lopputyöprosessi näkyy selkeytenä. Gallerian vaikeahko tila on saatu tyylikkäästi käyttöön, ja ryhmänäyttelyille valitettavan usein ominainen kaoottisuus on onnistuttu välttämään.
Annuska Dal Maso
Se, että lumi ja luonto ovat kuitenkin osa suomalaista sielumaisemaa jotenkin vastaansanomattomasti, tulee kuitenkin viehättävästi esiin mm. Annuska Dal Mason Home Bittersweet Home sarjassa, jossa (lapsuuden) kotiin liittyviä erilaisia tunteita käsitellään tuttujen symboleiden kautta, mutta kuitenkin oivaltavasti ja kiinnostavasti. Kodista ei pääse eroon, ja se on sekä turva että taakka, jota kukin kuljettaa mukanaan; paikka, joka pysyy, mutta johon ei oikeastaan ole enää pääsyä, verkko, johon sotkeutuu, mutta josta ei oikeastaan halua irti, uskolla katkaista sidoksia. Myös luonto alkaa välittömän kokemisen sijaan olla välillisesti koettavissa, luotuina ja tuotettuina representaatioina. Katri Kärkkäisen kuvissa luonto tulee katsottavaksi enää erilaisten raamien läpi, kameran, tv:n tai tietokoneen kautta, vasta kun se on prosessoitu ja tehty katsottavaksi, valittu juuri tietty luontoelämys koettavaksi.
Katri Kärkkäinen
Erno Rantasen Bacteriograms sarja liikkuu maalauksen, luonnontieteen ja valokuvan välimaastossa. Suurikokoiset ja voimakkaan väriset teokset näyttävät maalauksilta tai käsitellyiltä valokuvilta, mutta todellisuudessa teokset on luotu kasvattamalla bakteereita filmin pinnalla, käyttämättä sen enempää kameraa kuin sivellintäkään. Kiiltävä pinta muuttaa normaalisti vastemielisenä pidetyn kiehtovaksi ja kauniiksi.
Erno Rantanen
Emma Suomisen työt ovat omakuvia ja perhepotretteja, ja samalla myös kuvia kodista, mutta pikemminkin rakennettuna kulissina, lavasteena sille performatiiviselle perheelle, jonka kuvan halutaan säilyvän jälkipolville. Teokset yhdistävät intiimiä ja yleismaailmallista, yksinkertaista ja kompleksista: tuttuuden ja vierauden yhdistelmä, sekä taidehistorialliset viittaukset lataavat teoksiin jännitteen ja avaavat mahdollisuuksia monenlaisille tulkinnoille ja kysymyksille.
Emma Suominen
Globaali ja henkilökohtainen yhdistyvät myös Edward Ahlstömin End Game – sarjan töissä, jossa ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta kosketellaan postikorteissa, jotka kuvaavat tekijälle ja kortin vastaanottajalle tärkeiden paikkojen tuhoutumista tulevien ympäristökatastrofien myötä, onnistuen olemaan yhtä aikaa kauhistuttavia ja sympaattisia.