Vesa-Pekka Rannikko: Varasto, Prologi Venetsian Biennaalin teokselle Forum Boxissa 11.3.-27.3.2011
Saara Karhunen 28.3.2011
Kuvat: Jussi TiainenVarasto on esinäytös Vesa-Pekka Rannikon (s. 1968) kesällä avautuvalle näyttelylle Suomen paviljongissa Venetsian biennaalissa. Prologin järjestämisen taustalla on osaltaan varmasti käytännöllisiä, aikatauluihin liittyviä seikkoja. Tieto Suomea Venetsian biennaalissa edustavasta taitelijasta julkistettiin vasta myöhään viime syksynä, kun taas gallerioiden näyttelyajat sovitaan pidemmällä tähtäimellä. Rannikko kokeilee monen yhtäaikaisen projektin kääntämistä mahdollisuudeksi syventyä prosessinomaisesti yhteen asiaan. Näyttelyn myötä prosessi on julkinen. Varastossa esillä olevat ainekset ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia, ja toivottavasti into käsitellä niitä jatkuu biennaalin jälkeenkin jonkinlaisen jälkinäytöksen muodossa.
Forum Boxissa Rannikko päästää katsojat taiteelliselle työmaalle. Korkeiden, pystyraitaisten paneelien rivistö peittää aluksi näkymän näyttelytilaan. Niiden takana on lautarakennelmalle viritetty pienoismalli Venetsian näyttelypaikasta, Alvar Aallon suunnittelemasta vuonna 1956 valmistuneesta paviljongista. Se näyttää rakennustyömaalta niin ulkopuolelta kuin sisältäkin. Paneelielementit on pienennetty mallin mittakaavaan ja nyt ne peittävät näyttelyrakennuksen julkisivua. Pienoispaviljongin sisäseinille projisoidussa videoinstallaatiossa näyttelytila nähdään ripustusvaiheessa. Tässä varastossa ei ole kyse passiivisesta säilyttämisestä, vaan työstämisestä ja prosessista. Gallerian takatilan videoinstallaatiossa Rannikko itse ripustaa kopioimiaan harrastelijamaalauksia Forum Boxin seinille.
Projekti on siis tavallaan kesken, mutta biennaalinäyttelyn aloittamista nyt nähtävällä varastolla voi tarkastella koko teoksen sisältöön viittaavana ratkaisuna. Vaikutelma keskeneräisyydestä kuuluu kuvaan myös teoksen varsinaisessa näytöksessä Venetsiassa. ”Tärkeässä osassa teoksessa on väliaikaisuuden ja esiintymisen ajatus”, Rannikko kirjoittaa tiedotteessaan. Nämä teemat ja teoksen sisältö ovat erottamattomia tilaan ja kontekstiin liittyvistä kysymyksistä. Väliaikaisuus ja muunneltavuus ovat Aallon parakkimaiselle näyttelypaviljongille suunnittelemia ominaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet käytännössä. Varasto-aiheella puolestaan on yhteys Forum Boxin menneisyyteen: ennen muodonmuutostaan galleriaksi tila oli oikea varasto. Rannikko käyttää tilojen historiaa ja niiden fyysisiä ominaisuuksia teoksensa lähtökohtina ja tarkastelee niitä myös käsitteellisinä kysymyksinä.
Esiintymisen ajatus liittyy olennaisesti biennaalin ajatukseen ja kansallisen edustamisen kysymykseen. Eri maiden paviljonkien joukossa sinivalkoinen puurakennus on osa ”kansallisten lavastusten kylää”, kuten Rannikko kirjoittaa. Biennaaliin tuleva teos lavastaa niin Suomen paviljongin kuin näyttelyn sen sisälläkin. Ulkopuolelle pystytettävät paneelit jäljittelevät paviljongin seinäelementtejä. Sisällä olevassa videoinstallaatiossa esitetään Forum Boxin takatilan installaation tavoin taiteilija ripustamassa paviljonkiin harrastelijamaalauksista tekemiään kopioita. Kolmesta projisoinnista muodostuva installaatio toisintaa näyttelytilan ja lisää kokemukseen toisen ajallisen ulottuvuuden. Tiedotteessa taiteilija puhuu fiktiivisestä näyttelystä. Taideteoksia esittelevänä näyttelynä maalausnäyttely on siis lavastus, jolloin esille asettamisen teko nousee tärkeään asemaan.
Rannikko on toteuttanut maalaukset tarkkoina mustavalkoisina jäljennöksinä suoraan alkuperäisen teoksen päälle. Alkuperäinen tekijä jää anonyymiksi, mutta on läsnä teoksessa. Kopioitujen maalausten kautta teos lavastaa näin myös tekijän. Biennaaliin suunniteltu teos kieltää kaikin tavoin alkuperäisen äärelle pääsemisen, kun kaikki nähtävillä oleva on peittelemättömästi esitystä. Lavasteet, jäljitelmät ja keskeneräisyys ovat vahvoja keinoja etäännyttää katsoja ja kiinnittää huomio taiteen esittämiseen sinänsä. Teoksen fiktiivisten ainesten keskellä käsitys kansallisuudestakin paljastuu fiktioksi ja lavastukseksi.
En voi olla miettimättä Varastossa esitettäviä lähtökohtia myös Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman kulttuuriviennin ajatusmaailmaa vasten. Se kuuluu biennaaliprojektin kontekstiin siinä missä teoksen lähtökohtana olevat fyysiset tilat ja paikatkin. Kulttuuriviennissä taide on kytketty kansallisen edustamisen tehtävään – Suomi-brändin vahvistamiseen – ja taloudelliseen tuottavuuteen. On kiinnostavaa, että vietävänä on taiteen esittämisen rakenteita ja kansallista edustamista problematisoiva, paikkasidonnainen ja käsitteellinen teos.
Forum Boxin esipuhe on kiinnostuksen herättävä ja älykkäällä tavalla anarkistinen aloite, vaikka osin teoksen taustalla olevat ajatukset tulevat ehkä vielä kirkastumaan. Näyttelyn pitkähkössä tiedotetekstissä kerrotaan laajasti näyttelyssä olevien elementtien tausta-ajatuksista. Esimerkiksi tekstissä mainittu seinäelementtien mukanaan tuoma ajatus modernin arkkitehtuurin standardoinnista jää minulle kokonaisuudesta irralliseksi. Toisaalta kyse on varastosta, ja ehkä siellä kuuluukin tässä vaiheessa olla vähän liikaa sisältöä, josta olennaisin sitten otetaan mukaan.