Siirry sisältöön
Mustekala - kulttuurilehti

Mustekala.info | Art, politics, research and critique

Mustekala on riippumaton, ei-kaupallinen, poikkitieteellinen ja -taiteellinen verkkolehti. Mustekala pyrkii täyttämään pintaa syvemmälle menevän keskustelun puutteen eri taiteen aloilla sekä vastustamaan useissa valtamedioissa tapahtuvaa kritiikin alasajoa.

  • Etusivu
  • Teemanumerot
  • Kritiikit
  • Blogit
  • Sivusilmä
  • English edition
  • Info
  • Mainostajalle
  • Tue Mustekalaa
Julkaistu 20.3.2019

Veet syvät päilyvät – Merkintöjä Gaston Bachelardin materiaalisesta mielikuvituksesta, vedestä ja elokuvasta

  Oi värisevä liha / niin viehättävästi liikut / materia.                                     Raimo Hartzell Kaikki mitä sydän kaipaa, palaa veden hahmoon.                                     Paul Claudel

Viimeisimmät artikkelit

  • Pori Biennale 2022 – Visitors 25.7.2022
  • Mustekala lomailee heinäkuun 3.7.2022
  • Rinnastus – Selma Haron kanssa kulttuuritila Tuo Tuossa 1.7.2022
  • Kulttuuri ja kriisi II – Venäjä-yhteistyöstä ja taiteen politiikasta 18.6.2022
  • Pieni huone maailmankaikkeudessa 27.5.2022

Sosiaalinen media

Mustekalan ensimmäinen Instagram-kritiikki on jul Mustekalan ensimmäinen Instagram-kritiikki on julkaistu! Voit tutustua IG-tarinamuotoiseen kritiikkiin @mustekala.info profiilin kohokohdan kautta. Dialogimuotoinen kritiikki koostuu kuvakirjeenvaihdosta, jossa Tuija Huovinen ja Eero Karjalainen keskustelevat Pori Biennale 2022 – Visitors -näyttelyn teosten ja niistä heränneiden ajatusten äärellä ennen kaikkea lähetettyjen kuvien ja niitä kommentoivien tekstien kautta. ”E: Heleniuksen teoksen empaattis-ekokriittinen vire kytkeytyy biennaalin kuratoriaaliseen näkemykseen. Teos pohtii erittäin mielenkiintoisesti erilaisia ruumiillisuuksia elollisen ja elottoman suhteen pinnalla – joka usein on väkivaltainen.” Kuvan teos: Venla Helenius – SENTIMENTUM #kulttuurilehtimustekala @porinkulttuurisaato
Kevät/kesäkauden viimeisessä blogissa Athanasí Kevät/kesäkauden viimeisessä blogissa Athanasía Aarniosuo kutsui taiteilija Selma Haron pohdiskellen muistelemaan heidän yhteistä residenssiaikaansa kulttuuritila Tuo Tuossa. ”Olen huomannut aina kaipaavani, muistelevani menneitä. Tuo Tuossa kaipaus kohdistui kesään ja antoi uusia merkityksiä keskeneräiselle teokselle. Kun vuoden 2021 aikana uin yli sadassa järvessä, ajattelin, että uintiharrastuksestani kumpuaisi lopulta kirja: dokumentaatio projektista, joka alkoi terveyttä edistävänä harrastuksena ja kehittyi sittemmin lähes pakkomielteiseksi eri järvien keräilyksi. Kun vuosi (ja projekti) olivat ohi, ei kirjan toteuttaminen enää kuitenkaan tuntunut mielekkäältä. Miksi dokumentoida jotain, joka on jo tapahtunut? En valokuvaa muistoja lomamatkoillakaan, en koe tarvetta väkisin muistaa. Muistoissa kiinnostavinta onkin, mitkä niistä jäävät mieleen ja miten ne muuttuvat vuosien varrella. Pikkuhiljaa, yrittäessäni ymmärtää, miksi melkein valmis teos ei kiinnostakaan, löysin vastauksen: haluan kertoa muistojen, kaipauksen ja ikävän tarinoita.” Kuva: ote Selma Haron taiteilijakirjasta ”Minulla on vain tämä yksi elämä” (2021). #kulttuurilehtimustekala
Savu E. Korteniemi kirjoittaa Mustekalan blogissa Savu E. Korteniemi kirjoittaa Mustekalan blogissa jälleen kulttuurin asemasta kriisitilanteessa. Lapin taiteilijaseuran toiminnassa mukana oleva Korteniemi tarkastelee tällä kertaa sitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heijastunut pohjoisen taideyhteisöihin ja alkuperäiskansoihin. "Lapin taiteilijaseura on suomalaisittain siitä erityinen paikallisseura, että sen toiminta-alue ulottuu kolmen muun valtion rajoille. Monet pohjoisen yhteisöt ovat ylirajaisia ja yhteistyö naapurimaissa toimivien taiteilijoiden ja taidejärjestöjen kanssa onkin itsestäänselvyys. Myös Venäjä-yhteistyöllä on tärkeä merkityksensä Lapin kulttuurielämälle. ... Arktisen alueen alkuperäiskansat joutuvat ottamaan kantaakseen meidän valintojemme seuraukset. Talomme ovat lämmenneet ja leipämme on paistettu heidän maidensa pilaamisen kustannuksella. Ja mikä on meidän kiitoksemme? Sekö että sanomme, että heidän on otettava vastuu päätöksistä, joita heidän sotaisa alistajansa tekee kaukaisessa Moskovassa?" Kuva: ote Syanda Yaptikin teoksesta ”Refocusing attention” (2019). #kulttuurilehtimustekala
Mustekala kutsui taiteilijat Elian Mikkolan ja Sam Mustekala kutsui taiteilijat Elian Mikkolan ja Sampsa Pirtolan dialogiin osana Suomalainen elokuva -teemanumeroa. Kaksikko ei tuntenut toisiaan etukäteen, mutta heitä yhdistävät liikkuva kuva ja kokeellinen ilmaisutapa. Mikkola ja Pirtola keskustelivat pikaviestien välityksellä parin päivän aikana. Tuloksena on polveileva ja lämminhenkinen dialogi, jossa taiteilijat vaihtavat ajatuksia omista työskentelytavoistaan sekä pohtivat kokeellisen elokuvan suhdetta valtavirtaan. ”Yksi asia joka vastikään jäi mieleeni pyörimään, oli kun äitini totesi yhden kokeellisen elokuvateoksen nähtyään, että ’jotenkin sitä aina katsojana etsii liikkuvasta kuvasta sitä tarinaa’. Tämä tuo yksinkertaisuudessaan hyvin esiin nämä katsojan odotukset ja sen, että elokuva nähdään lineaarisena narratiivina.” Kuvat: Still-kuva Elian Mikkolan teoksesta ”Via Karelia” (2021) sekä still-kuva Sampsa Pirtolan teoksesta ”Layers” (2021) #kulttuurilehtimustekala @elmikkola @sampsa.pirtola
Kari Yli-Annala esittää Suomalainen elokuva -tee Kari Yli-Annala esittää Suomalainen elokuva -teemanumeron artikkelissa kattavan yleiskatsauksen suomalaisen kokeellisen elokuvataiteen historiasta ja nykyhetkestä. Artikkeli luotaa myös kuvataidekentän ja elokuva-alan toisinaan hankalaa sukulaisuussuhdetta, joiden väliseksi sillaksi Yli-Annala esittää yhteistä kiinnostusta välineeseen. ”Jesse Jalosen Rotterdamin elokuvafestivaalien ohjelmistoon valittu Aalto-yliopiston tuore lopputyö Kukaan ei katso sinua silmiin (2022) on Nokia C5 -mobiilipuhelimella kuvattu elokuva, joka kertoo fiktiota ja dokumentaarista ilmaisua yhdistellen spekulatiivisen realismin keinoin ihmisistä, jotka voi nähdä vain kameran kautta. Elokuva on koskettava teos toistemme havainnoinnista, huomioinnista ja ymmärtämisestä erottavien ja yhdistävien välineiden aikana. Siitä on kysymys myös elokuvamaailman ja kuvataidemaailman eriytymisessä ja yhteydessä. Toivon että yhteinen kiinnostus välineeseen saa meidät myös näkemään toisemme ihmisinä ja tekijöinä ja luomaan yhteisen arvostuksen tilan.” Kuva: Alonzo Heino #kulttuurilehtimustekala @nomadinenakatemia
Haluatko tukea Mustekalan toimintaa? Liity kannatu Haluatko tukea Mustekalan toimintaa? Liity kannatusjäseneksi! Kulttuurilehti Mustekalaa julkaisee yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kulttuuriyhdistys Mustekala ry. Voit tukea maksumuurittoman kulttuurilehden toimintaa liittymällä yhdistyksen kannatusjäseneksi. Kaikki tätä kautta kerätyt varat käytetään Mustekalan toiminnan mahdollistamiseksi, pääasiassa kirjoittajien palkkioihin. Suosittelemamme kannatusmaksu on 20 €, mutta voit liittyä kannatusjäseneksi myös itse valitsemallasi summalla. Lue tarkemmat ohjeet kannatusjäsenyyteen verkkosivuiltamme. Lämmin kiitos jo etukäteen tuestasi <3 #kulttuurilehtimustekala
Inari Ylisen haastattelussa turkulaisen Suomalaise Inari Ylisen haastattelussa turkulaisen Suomalaisen elokuvan festivaalin johtaja Juri Nummelin ja yksi helsinkiläisen Riviera-elokuvateatterin omistajista, ohjelmistovastaava Hanna Hynynen kertovat kotimaisen elokuvaesittämisen kentästä, ohjelmistovalintojen tekemisestä ja siitä, miltä kenttä näyttää pienten toimijoiden näkökulmasta kahden koronavuoden jälkeen. ”On paljon elokuvia, jotka eivät tule teattereihin eivätkä suoratoistoon. Ainoa mahdollisuus niille ovat juuri festivaalit. Siihen varmaan kannattaa panostaa.” -Juri Nummelin ”Kohtaamiset ja elämyksellisyys tiivistävät mielestäni sen, mikä ajaa ihmiset edelleen ja tulee jatkossakin tuomaan heidät paikan päälle kokemaan elokuvia eikä vaan striimaamaan niitä kotisohvalta.” -Hanna Hynynen Kuvat: Suomalaisen elokuvan festivaali sekä Riviera, Verna Kovanen #kulttuurilehtimustekala @suomalaisenelokuvanfestivaali @rivieracinemas
Mustekalan ensimmäisessä podcast-tuotannossa ohj Mustekalan ensimmäisessä podcast-tuotannossa ohjaaja-käsikirjoittajat Siiri Halko ja Lauri-Matti Parppei keskustelevat viimeisimmistä projekteistaan, elokuvien ja tv-tuotantojen tekoon liittyvistä valta-asetelmista ja suhteestaan suomalaiseen elokuvaan. Lisäksi he pohtivat identiteettikysymyksiä: keiden tarinoita kerrotaan ja ketkä näitä tarinoita pääsevät kertomaan. ”Jos puhutaan siitä, kenen tarinoita kerrotaan tai ketkä pääsevät tekemään elokuvaa ja kertomaan tarinoita, niin eivät ne ole vain ohjaaja tai käsikirjoittaja, vaan kyllä [muutkin] taiteellisesti vastaavat ihmiset ovat niitä, jotka kertovat sitä [elokuvan] tarinaa. Ja myös sitä diversiteettiä pitäisi nostaa Suomessa ja pitäisi pystyä tuomaan tekijöitä uusista taustoista.” Kuva: Alonzo Heino #kulttuurilehtimustekala @sirhalko @lmparppei
Tänään vietettiin Suomalainen elokuva -teemanum Tänään vietettiin Suomalainen elokuva -teemanumeron julkkareita yhdessä Mustekalan tekijöiden kanssa elokuvia katsoen. Lämmin kiitos Lauri-Matti Parppei, Siiri Halko, Elian Mikkola, Sampsa Pirtola ja Matti Harju elokuvistanne. Kiitos myös Riviera tunnelmallisesta tilasta💓 #kulttuurilehtimustekala @rivieracinemas @lmparppei @sirhalko @elmikkola @sampsa.pirtola @maattvvv
Lisää Seuraa

Arkistot

Developed by Roplin