Elokuvafestivaali loi nahkansa – Huomioita 23.8.–1.9.2024 järjestetystä Espoo Cinéstä
”Olin pitänyt Espoon elokuvajuhlia miesohjaajapainotteisena keskiluokkaisena festivaalina, mutta vuoden 2024 editio näytti sen olevan myös jotain muuta.”
elokuva
Kuolema laulaa suomea – Huomioita muutamien viimeaikaisten elokuvien symboliikasta
Nähtyäni [Kaisa El Ramlyn elokuvan Pakoja ja Haaveita] kiinnitin huomiota varsinkin sen maagiseen realismiin ja symbolismiin, joihin syvennyn tässä tekstissä. El Ramlyn elokuvan lisäksi käsittelen myös Rotterdamin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla näkemiäni itävaltalaisen Georg Tillerin ja intialaisen Ramin elokuvia, joissa esiintyy niin ikään symbolistisia piirteitä.
Paon viivoja ja kiinnittyneisyyttä – Tarkastelussa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin pitkät elokuvat
”Pohdin seuraavassa eräitä vuoden 2023 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla esillä olleita pitkiä elokuvia rajallisten, monin tavoin alistettujen mutta vapautta janoavien ruumiiden olosuhteiden kuvauksina. Elokuvat muistuttavat myös siitä, miten monin eri tavoin olemme toisissamme kiinni. Niissä luotujen maailmojen erityisyys ulottuu usein kerronnan rakenteen tasolle, kun katsojaa koetellaan esimerkiksi keston tai standardikerronnasta poikkeavien ratkaisujen avulla.”
Veet syvät päilyvät – Merkintöjä Gaston Bachelardin materiaalisesta mielikuvituksesta, vedestä ja elokuvasta
Oi värisevä liha / niin viehättävästi liikut / materia. Raimo Hartzell Kaikki mitä sydän kaipaa, palaa veden hahmoon. Paul Claudel I Ranskalainen hakuteos esittelee Gaston Bachelardin (1884–1962) tieteen ja runouden filosofiksi. Siinä voisi aavistella ristiriitaisuutta, mutta ainakaan Bachelardia itseään se ei tuntunut vaivaavan.(* Uransa alkuvaiheessa Bachelard hahmotteli tieteen ja […]