avantgarde.jpg

Avantgarden kulttuurihistoria 2/12

Avantgarden kultturihistorian tutkimus on kehittymässä nopeaa vauhtia ja rantautunut jo Suomeenkin. Numero tarkastelee 20. vuosisadan alun avantgardea taideteorioiden ja filosofian avulla ja pohtii sen merkitystä tänä päivänä.

Jutut

Milloin ja miksi avantgardea

Berkeley, California 13. 4. 2012, Irmeli Hautamäki On kiinnostavaa pohtia, miksi jotakin aikakautta kutsutaan avantgardistiseksi ja jotakin toista taas ei. Avantgarde liitetään usein pinnallisella tavalla teknisen edistyneisyyteen. Tässä suhteessa nykyajan pitäisi olla avantgardistisin mahdollinen ihmiskunnan historiassa. Me kaikki (hyvinvoivan länsimaisen sivilisaation edustajat) kannamme taskussamme teknisiä välineitä, pienoistietokoneita, joiden kapasiteetilla voi päästä hallitsemaan ja käyttämään kaikkea […]

Avantgarde ja venäläinen sanataide

Markus Susi Alun perin etujoukkoa tarkoittava avantgarden käsite yleistyi 1900-luvun alussa taiteen kieleen. Sillä viitattiin ryhmittymiin ja koulukuntiin, jotka pyrkivät uudistamaan aikansa taiteellista ilmaisua. Nykyään avantgarde samaistetaan helposti tiettyihin historiallisiin ajanjaksoihin ja suuntauksiin (Manninen 2011, 27.) Keskityn tässä venäläisen 1900-luvun alun avantgarde-kirjallisuuden piirteisiin ja esittelen sen taustaa. Lopuksi vertaan lyhyesti venäläisen sanataiteen avantgardea ja suomalaista […]

Modernismin ja avantgarden vaikea tulo Suomeen

Ritva Määttänen-Valkama PROLOGI Esseeni tarkoituksena on yrittää pohtia modernismin ja avantgarden ongelmallista vastaanottoa Suomessa ja etsiä syitä tähän. Kysymys on erityisen mielenkiintoinen nyt, kun Guggenheim -museon mahdollinen rantautuminen Helsinkiin on synnyttänyt mittavan taidepoliittisen keskustelun puolesta ja vastaan, sekä paljastanut itsenäisyytemme ensimmäisistä vuosikymmenistä muistuttavan modernismiin ja kansainvälisyyteen kohdistuvan ennakkoluuloisuuden. Asenteen pohjalla ovat syvältä kumpuavat kansalliset ja […]

Musiikki avantgardessa ja kysymys manifestitaiteesta

Auli Särkiö Taiteen historiallisesta avantgardesta ja erilaisista ”ismeistä” puhuttaessa ajatellaan lähes yksinomaan kuvataidetta, joskus, etupäässä surrealismin kohdalla, myös runoutta. Avantgarden kontekstissa ei kuitenkaan miltei koskaan puhuta musiikista. Jos musiikin kohdalla ajatellaan avantgardea tai avantgardistisuutta, viitataan tyypillisesti 1960–70 -lukujen kuivaan, raskaaseen, tiukkaan modernismiin, joka estetiikaltaan muistuttaa pikemminkin avantgardea siinä merkityksessä, jossa Clement Greenberg alkoi puhua siitä […]

Marcel Duchampin readymade, suuri pila vaiko suuri väärinkäsitys

Heini Myllylä JOHDANTO: RISTIRIITAISIA SANOMIA Olen nähnyt kopion Suihkulähteestä (La Fontaine, 1917), Marcel Duchampin (1887–1968) kuuluisimmasta työstä, Tennispalatsin museossa. Alkuperäinen teoshan katosi melkein heti ensi esittelyn jälkeen, mutta Duchamp antoi vuonna 1964 luvan valmistaa teoksen kopioita Alfred Stieglitzin valokuvan pohjalta. Näyttely, jossa Suihkulähteen näin järjestettiin muutamia vuosia sitten. Silloin käsitykseni Duchampista oli vielä varsin pinnallinen. […]

Baudelaire nykylukijan silmin

Varpu Airio Tarkastelen seuraavassa ranskalaisen runoilijan, kriitikon, esseistin ja kääntäjän Charles Baudelairen (1821-1867) tuotantoa ja sen merkitystä nykyaikana. Hänen esikoisteoksensa, kuvataiteen vuosikatselmusta esittelevä esseekokoelma Salon de 1846 julkaistiin vuonna 1846 Baudelairen ollessa 25-vuotias. Hänet tunnetaan parhaiten runoteoksestaan Pahan kukat (Les Fleurs du mal) , joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1857. Se oli hänen pääteoksensa. Teos […]

Beckettiin ”Godota odottaessa” ja historian dialektiikka Theodor Adornon tulkitsemana

Anne Rysti Johdanto Irlantilaisen Samuel Beckettin tuotanto on herättänyt paljon keskustelua. Häntä on kiitelty kaikkien aikojen parhaaksi kirjailijaksi ja toisaalta kritisoitu yhdeksi huonoimmista. On sanottu, että hänen kirjoituksensa ovat liian absurdeja ymmärrettäviksi. Tarkastelen tässä erityisesti Beckettin vuonna näytelmää Huomenna hän tulee (En attendant Godot), joka on yksi hänen kiistellyimpiä ja samalla myös kiitetyimpiä teoksiaan. Lähtökohdaksi […]

I VÄNTAN PÅ GODOT (1953) Några tankar kring ett skådespel av Samuel Beckett

Inger Hämäläinen I Nationalteaterns programblad för uppsättningen av Samuel Becketts pjäs I väntan på Godot (premiär 15.9.2011) finns ett citat av Beckett från 1937. Det är taget ur ett brev till en av Becketts tyska vänner: …Koska emme voi eliminoida kieltä yhdessä hetkessä, meidän ei ainakaan pitäisi jättää tekemättä mitään sellaista, mikä saattaisi edesauttaa sen […]