Mustekala julkaisee uudelleen Maurice Merleau-Pontyn kuulun Cézannen epäily artikkelin ja esittelee laajasti Wassily Kandinskyn taidetta ja teoriaa. Numeron teemoja ovat henki ja ruumis, joita tarkastellaan niin naisten tekemässä taiteessa kuin von Trierin elokuvassakin.
Irmeli Hautamäki 9.6. 2010 Hyvä lukija Olet tullut kulttuurijulkaisu Mustekalan uusituille sivuille. Sivusto on ollut internetissä jo vuodesta 2003 ja siinä on julkaistu 38 teemanumeroa taiteen, kritiikin, tutkimuksen ja politiikan aloilta. Mustekalaa julkaisee riippumaton kulttuuriyhdistys, joka saa toimintaansa tukea myös opetusministeriöltä. Olemme Kultti ryn:n jäsen ja monet toimittajistamme kuuluvat Suomen Arvostelijain liittoon. Olet asiantuntevassa seurassa, […]
8.6. 2010 Essi Varis 1980-luvun puolivälissä englantilainen käsikirjoittajalahjakkuus Alan Moore ja hänen maanmiehensä, piirtäjä-tekstaaja Dave Gibbons loivat DC Comicsin tilauksesta 12-osaisen supersankariteoksen Watchmen (1986–87), jota alettiin pian kutsua kaikkien aikojen parhaaksi sarjakuvaromaaniksi. Tarina viidestä epätasapainoisesta naamiosankarista, jotka selvittävät kollegansa murhaa ja kärjistyvää ydinasekriisiä kylmän sodan aikaisessa New Yorkissa, onkin raivannut uusia polkuja koko sarjakuvamediumin tallattavaksi. […]
8.6.2010 Jenni Martikainen Wassily Kandinsky on siitä harvinaislaatuinen taiteilija, että hän loi ensin akateemisen uran, oikeus- sekä taloustieteilijänä ja vasta kolmekymmenvuotiaana kääntyi taiteen puoleen. Hän lähti Saksaan, Müncheniin v.1896 ja opiskeli useiden eri opettajien, mm. Anton Azben ja Franz Stuckin johdolla. Jälkimmäistä hän muistaa erityisellä lämmöllä kirjoituksessaan Taiteilijan teksti. Kandinsky oli kyllä jo nuoresta asti […]
8.6.2010 Nuppu Koivisto ”Tämä ’Mikä?’ ei ole enää edellisen aikakauden materiaalinen, objektiivinen ’Mikä?’, vaan pikemmin taiteellinen sisältö, taiteen sielu, jota ilman sen ruumis (kysymys ’Miksi?’) ei voi milloinkaan elää tervettä elämää, aivan kuten ihmisyksilö tai kokonainen kansa. Tämä ’Miksi?’ on se sisältö, jonka vain taide voi sisältää ja jonka vain taide voi ilmaista selkeästi omien […]
8.6.2010 Sofia Lång Wassily Kandinsky (1866-1944) var den abstrakta konstens främsta företrädare. Han utvecklade den abstrakta konsten genom sitt måleri och sina konstteoretiska böcker. I min uppsats granskar jag hans teorier utgående från hans verk Om det andliga i konsten (1912). Musiken är en viktig referensram för Kandinsky i hans tankar om bildkonsten. Året 1912 […]
8.6.2010 Jenna Jauhiainen Originally I intended to review this exhibition on the basis of my experiences. I was asked to go and see the Donna: Avanguardia femminista negli anni ’70 exhibition in Galleria Nazionale D’Arte Moderna in Rome, and to reflect what kind of experience the exhibition of the first wave feminists’ art would give […]
8.6.2010 Hanna Parry Bertolt Brecht (1898–1956) on kiistatta yksi teatterihistorian merkittävimmistä vaikuttajista. Hän kehitti teatteriteorian, jonka tarkoitus oli hänen omia termejään käyttäen uudistaa vanhaa draamallista teatterikäsitystä korvaamalla se eeppisellä teatterimuodolla. Brechtiläisyys on 1960–70 -lukujen jälkeen tullut jälleen muotiin. Lars von Trierin (s. 1956) elokuva Dogville on uusbrechtiläinen ilmiö, jossa brechtiläinen pelkistäminen sekä yhteiskunnallinen kannanotto näkyvät […]
Mustekala julkaisee uudelleen Maurice Merleau-Pontyn artikkelin Cézannen epäily. Artikkelin suomennos on julkaistu aiemmin Taide-lehden numerossa 1/1993 s. 33 – 44. Internet -aikakausi tekee kulttuuripalveluksen tuomalla tämän taiteen tutkimuksen klassikkoartikkelin kaikkien ulottuville. Ne Taide-lehdet, joissa artikkeli olisi luettavissa, ovat kaiketi suurelta osin hävinneet ja tuhoutuneet. Rakas lukija, jos et jaksa lukea tätä screeniltä niin ota printti. […]