henki ja ruumis.jpg

Henki ja ruumis

Mustekala julkaisee uudelleen Maurice Merleau-Pontyn kuulun ”Cézannen epäily” -artikkelin ja esittelee laajasti Wassily Kandinskyn taidetta ja teoriaa. Numeron teemoja ovat henki ja ruumis, joita tarkastellaan niin naisten tekemässä taiteessa kuin von Trierin elokuvassakin.

Numeron on päätoimittanut Irmeli Hautamäki. (Kannen kuva: Wassily Kandinsky – Black Grid, 1922)

Jutut

Body and Spirit – Henki ja ruumis

”Taide on jotain joka koskettaa henkeä, ajatusta, emootiota, mitkä kaikki liittyvät yhteen; se on olemassa niitä varten ja niiden avulla. Taide on käytäntöä, jossa ajattelulla, mielellä, hengellä, mitä nimeä halutaankin käyttää, on tärkeä osa. Henkeen ja mielen toimintoihin, kuten muistiin, havaintoon tai emootioihin on viime aikojen taidekeskustelussa kiinnitetty liian vähän huomiota. Ruumis on vienyt liikaa tilaa.”

”Subliminal Shit” – Motiivien muotoja ja merkityksiä sarjakuvaromaanissa Watchmen

”Vaikka Watchmenia on toistaiseksi tutkittu pikemminkin filosofisena pähkinänä kuin kirjallisena teoksena, se tuo kiehtovalla tavalla esiin sarjakuvan kerronnallista potentiaalia. Erityisen hyvin tämä ilmenee teoksen monimuotoisissa, paljonpuhuvissa motiiveissa, joista tärkeimpiä ovat veren tahrima, hymyilevä rintamerkki, kahtatoista lähestyvä kello ja symmetria.”

WASSILY KANDINSKY JA HENKISEN MAALAUSTAITEEN ETSINTÄ

8.6.2010 Jenni Martikainen Wassily Kandinsky on siitä harvinaislaatuinen taiteilija, että hän loi ensin akateemisen uran, oikeus- sekä taloustieteilijänä ja vasta kolmekymmenvuotiaana kääntyi taiteen puoleen. Hän lähti Saksaan, Müncheniin v.1896 ja opiskeli useiden eri opettajien, mm. Anton Azben ja Franz Stuckin johdolla. Jälkimmäistä hän muistaa erityisellä lämmöllä kirjoituksessaan Taiteilijan teksti. Kandinsky oli kyllä jo nuoresta asti […]

SOINNIN JA KIELEN KUVIA WASSILY KANDINSKYN ESTEETTISESSÄ AJATTELUSSA

8.6.2010 Nuppu Koivisto ”Tämä ’Mikä?’ ei ole enää edellisen aikakauden materiaalinen, objektiivinen ’Mikä?’, vaan pikemmin taiteellinen sisältö, taiteen sielu, jota ilman sen ruumis (kysymys ’Miksi?’) ei voi milloinkaan elää tervettä elämää, aivan kuten ihmisyksilö tai kokonainen kansa. Tämä ’Miksi?’ on se sisältö, jonka vain taide voi sisältää ja jonka vain taide voi ilmaista selkeästi omien […]

FÖRHÅLLANDET MELLAN KONST OCH VETENSKAP HOS KANDINSKY

8.6.2010 Sofia Lång Wassily Kandinsky (1866-1944) var den abstrakta konstens främsta företrädare. Han utvecklade den abstrakta konsten genom sitt måleri och sina konstteoretiska böcker. I min uppsats granskar jag hans teorier utgående från hans verk Om det andliga i konsten (1912). Musiken är en viktig referensram för Kandinsky i hans tankar om bildkonsten. Året 1912 […]

The FEMINIST ART OF 70’s MEETS CRITICAL SPICE

8.6.2010 Jenna Jauhiainen Originally I intended to review this exhibition on the basis of my experiences. I was asked to go and see the Donna: Avanguardia femminista negli anni ’70 exhibition in Galleria Nazionale D’Arte Moderna in Rome, and to reflect what kind of experience the exhibition of the first wave feminists’ art would give […]

”JA KUN SITTEN PÄÄ PUTOO, SANON OHO!” LARS VON TRIERIN DOGVILLE UUSBRECHTILÄISENÄ TEOKSENA

8.6.2010 Hanna Parry Bertolt Brecht (1898–1956) on kiistatta yksi teatterihistorian merkittävimmistä vaikuttajista. Hän kehitti teatteriteorian, jonka tarkoitus oli hänen omia termejään käyttäen uudistaa vanhaa draamallista teatterikäsitystä korvaamalla se eeppisellä teatterimuodolla. Brechtiläisyys on 1960–70 -lukujen jälkeen tullut jälleen muotiin. Lars von Trierin (s. 1956) elokuva Dogville on uusbrechtiläinen ilmiö, jossa brechtiläinen pelkistäminen sekä yhteiskunnallinen kannanotto näkyvät […]

Cézannen epäily

Mustekala julkaisee uudelleen Maurice Merleau-Pontyn artikkelin ”Cézannen epäily” (1945). Artikkelin suomennos on julkaistu aiemmin Taide-lehden numerossa 1/1993. Internet-aikakausi tekee kulttuuripalveluksen tuomalla tämän taiteentutkimuksen klassikkoartikkelin kaikkien ulottuville.