Henna Harri
Uusien aloitteiden ja pienten non-profit organisaatioiden määrä on taidekentällä kasvanut viimeisten vuosien aikana huimasti. Toisaalta yhä epävarmempien talousnäkymien vallitessa kulttuurin rahoitus on paineiden alla, jolloin laadukkaiden sisältöjen tuottaminen ja riittävien resurssien takaaminen vaatii monilta pieniltä ja suurilta organisaatioilta jonglöörin taitoja.
Taide tulisi nähdä synergisenä osana elämää ja yhteiskuntaa. Yhä useammin myös taiteilijat ja kuraattorit näkevät näyttelyn pedagogisena alustana, joka saa lopullisen muotonsa ja sisältönsä yhteydessä yleisöön. Prosessinomaisuus, uuden tiedon ja ideoiden tuottaminen sekä dialogisuus koetaan merkityksellisinä: kuratoriaalinen on löytänyt yhteisöllisen painotuksensa.
Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu päätti ryhtyä kouluttamaan taidokkaita “jonglööreja” ja perusti Suomen ensimmäisen maisteritasoisen kuraattoreita ja näyttelypedagogeja kouluttavan ohjelman. Kuratoinnin ja näyttelypedagogiikan maisteriohjelma – CuMMA (Curating, Managing and Mediating Art) aloitti syksyllä 2010.
Vaikka edelleen kuraattori mielletään tähdeksi, todellisuudessa kuraattorit ja pedagogit työskentelevät usein limittäin tai tehtäviä jakaen kohti yhteistä päämäärää, jossa molemmat välittävät teemallisia tai retrospektiivisiä kokonaisuuksia yleisön katsottaviksi. Tämä yhteistyö vaatii osittain samojen tiedollisten ja taidollisten alueiden hallintaa, ja juuri näiden asiantuntijuusalueiden synergioiden parantamiseen Kuratoinnin ja näyttelypedagogiikan maisteriohjelma tähtää. Keskellä vaativaa näyttely- tai tapahtumatuotantoa, kollegan tehtävien ymmärtäminen ja huomioonottaminen helpottaa projektin sisäistä viestintää ja sujuvuutta.
Koulutusohjelma pyrkii antamaan eväitä toimia yhä kansainvälistyvämmällä kuvataidekentällä, jossa joudutaan liikkumaan kokonaisuudesta ja työtehtävästä toiseen sekä hallitsemaan tuotantoprosesseja laidasta laitaan. Teoria ja käytäntö kulkevat koulutuksessa rinnakkain, ja kuva taidemaailmasta muotoutuu harjoitustehtävien ja teoreettisen pohdinnan lisäksi vierailevien luennoitsijoiden, alalla pitkään toimineiden ammattilaisten, asiantuntemuksen kautta.
Koulutusohjelman ensimmäisessä haussa sisään otettiin laajalla skaalalla sekä taidehistorian, sosiologian ja taidekasvatuksen aloille kouluttautuneita että taiteilija- ja tuottajataustaisia opiskelijoita. Kaikille oli yhteistä kokemus alalta ja kiinnostus taideinstituutiossa tai alan muissa organisaatioissa työskentelyyn tulevaisuudessa. Tarkoitus ei ole luoda kuraattorin ja taidepedagogin hybridiammattilaisia, vaan jokaisen on mahdollista suuntautua opintojen kuluessa oman kiinnostuksensa mukaan eri painotuksin kuvataidealan tehtäviin, ja silti omaksua kokonaisvaltainen käsitys kuvataidealan tehtäväkentästä.
Viime syksynä opintonsa aloittaneet yhdeksän ensimmäistä kuratoinnin ja näyttelypedagogiikan maisteriohjelman opiskelijaa ovat aloittaneet ensimmäisen opintovuotensa uudessa yliopistossa ja uudessa koulutusohjelmassa innostuneina. Myös taiteen kentältä on tullut uteliasta ja kannustavaa viestiä koulutusohjelman tarpeellisuudesta. Kuten aina jotakin uutta aloitettaessa, byrokratian ja käytäntojen muovautuminen ottaa aikansa ja kankeus on toisinaan näkynyt arjessa. Näistä huolimatta, lehtorin näkökulmasta arvioiden, kokemus on ollut myönteinen. Opiskelijoiden erilaiset taustat ovat olleet ensimmäisen opiskeluvuoden rikkaus ja eri opintokokonaisuuksien yhteydessä keskustelua on käyty vilkkaasti taidemaailmasta, taiteilijoista, kuratoinnista ja taidelaitosten yleisösuhteista.
Viimeistään ensi keväänä CuMMA saa professorin, jonka myötä koulutusohjelma muuttuu kansainväliseksi. Ensimmäinen kansainvälinen haku järjestetään keväällä 2012 ja opinnot muuttuvat englanninkielisiksi ensi vuoden syksystä alkaen.
Kirjoittaja on CuMMAn lehtori.