Myytti 2/11
Mustekala sukelsi myyttien maailmaan.
Mustekala sukelsi myyttien maailmaan.
Silvia Hosseini Nukuin viime yönä kaksitoista tuntia. Jossain, ehkä kuudennen ja seitsemännen tunnin välissä näin unen: Matkustin metrolla kotiin. Muuten kaikki olisi mennyt hyvin, mutta olin alasti ja se kiusasi minua kovin, vaikka muut ihmiset yrittivät olla kiinnittämättä minuun huomiota. En osannut tulkita tätä unta. Mutta koska se on varsin tyypillinen painajainen, epäilin, että sen […]
Marko Gylén Ovidius kertoo myytin Narkissoksesta ja Ekhosta (Muodonmuutoksia III, 341–510). Narkissos on kaunis nuori mies, johon kaikki ihastuvat mutta joka ei ylpeyttään suostu kenellekään. Ekho on nymfi, joka rakastuu Narkissokseen. Ekho ei kuitenkaan voi puhua tälle, sillä mustasukkainen jumalatar Juno on rankaissut häntä siitä, että hän lörpöttelyllään viivytti Junoa saamasta puolisoaan Juppiteria kiinni uskottomuudesta. […]
Pirkko Holmberg Eilispäivän maailmankatsomukset ovat tämän päivän myyttejä. Nykyisin vallitsevan tieteellisen maailmankuvan edustajat haluaisivat ajaa olemassa olevat uskonnot samaan menneisyyden myytti- ja humpuukivarastoon antiikin myyttien kanssa vedoten siihen, etteivät uskonnolliset uskomukset ole perusteltavissa tieteellisesti. Monet elämän keskeiset tekijät, kuten rakkaus ja ihmisarvo, eivät kuitenkaan kuulu näiden kokeellisesti perusteltavien faktojen joukkoon. Erään keväällä julkaistun amerikkalaisen tutkimuksen […]
Hanna Mäkelä Mel Gibson käyttää myyttejä ja kulttuurihistorian murroskausia elokuvaviihteen raaka-aineina. Menneisyys peilaa nykyisyyttä maya-kansan uhriuskonnosta kertovassa Apocalyptossa. Antropologisen elokuvaväkivallan ongelma Australialais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä Mel Gibson on mielenkiintoinen esimerkki kulttuurivaikuttajasta, jonka työ kommentoi systemaattisesti uskonnon ja väkivallan suhdetta. Tämän suhteen ruotiminen on tullut 2000-luvun alusta (tarkemmin sanottuna 11. syyskuuta 2001 jälkeen) yhä yleisemmäksi nykymediassa. […]
Matti Kangaskoski Mitä yhteistä on Petrarcalla, Twin Peaksilla, Angelina Joliella ja J. Karjalaisella? Laura, tietenkin. Ole varovainen – tämän artikkelin lukeminen saattaa ajaa sinut pakkomielteen valtaan. Tavoittamaton Laura ”Ei ensimmäistäkään punaista ruusua minun puutarhassani!” hän itki, ja hänen kauniit silmänsä täyttyivät kyynelistä. ”Miten pienistä asioista onkaan onni riippuvainen! Olen lukenut kaiken, mitä viisaat miehet ovat […]
Silvia Hosseini Viime talvena sai Suomessa ensi-iltansa Debra Granikin palkintoja voittanut Winter’s Bone (2010), neorealistinen independent-elokuva, joka kertoo nuoren naisen yrityksestä löytää huumekauppaan sotkeutunut isänsä Missourin takametsien rähjäisessä ja sosiaalisesti ahtaassa miljöössä. Vaikka elokuva on visuaaliselta ilmeeltään naturalistinen ja siinä on voimakas naisnäkökulma, se hyödyntää kerronnassaan perinteisen sankarimyytin tarinarakennetta. Monomyytti eli sankaritarinan kielioppi Sankarimyyttien rakenteista […]
Johanna Wahlbeck Taiteilija Elina Merenmies (s. 1967) on tullut monelle tutuksi viimeistään viime vuoden marraskuussa, eläkkeelle siirtyneen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Korpisen kohua ja kysymyksiä herättäneestä muotokuvasta. Tuolloin keskusteltiin siitä, voiko muotokuva esittää henkilöä ilman, että se on fotorealistinen. Maalaustaide vapautui jo yli vuosisata sitten valokuvauksenkin synnyn myötä historian tallentamisvelvollisuudestaan. Voisi kuvitella, että on nimenomaan mielenkiintoista […]
Merja Merras Kreikan kielen sana ikon merkitsee kuvaa aivan yleisessä merkityksessä. Kun näemme hevosen niityllä, voimme tehdä näkemästämme kuvan eli ikonin. Tuo kuva tuo mieleen sen hevosen, jonka vastikään näimme niityllä. Tähän ikon-käsitteeseen perustuvat esimerkiksi tietokoneen kuvakkeet. Näissä ”ikoneissa” ei ole tietenkään mitään yliluonnollista. Sen sijaan uskonnollisessa ikonissa on pyritty kuvaamaan myös ihmissilmälle perinteisesti näkymättömiä […]
Anni Venäläinen Mustekalassa on käyty kevään aikana keskustelua museopedagogiikan laadusta ja tarpeellisuudesta. Artikkelissa tehdään yhteenvetoa tästä keskustelusta ja puretaan muutamia museopedagogiikkaan ja taidemaailman toimintaan liittyviä ennakkoluuloja. Teoksen, katsojan ja pedagogin kolmiyhteys Kävin äskettäin erään opastamaani kierrokseen osallistuneen henkilön kanssa seuraavanlaisen keskustelun. Katsoja tarkasteli Nils-Udon mustavalkoisia dokumentaatiokuvia teoksista, jotka oli tehty luontoon käyttämällä paikalta löytyneitä luonnonmateriaaleja, […]