Romantiikka 5/12
Romantiikka: taantumuksellista menneen haikailua, joka ei käsitä mitään nykyistä, vai kauneuden avantgardea rumuuden kulttuurin keskellä? Tämä numero ei lupaa yksiselitteisiä vastauksia.
Romantiikka: taantumuksellista menneen haikailua, joka ei käsitä mitään nykyistä, vai kauneuden avantgardea rumuuden kulttuurin keskellä? Tämä numero ei lupaa yksiselitteisiä vastauksia.
Pirkko Holmberg Saksalainen varhaisromantiikka syntyi aikana, jota leimasivat monet mullistukset. Ranskan vallankumous laittoi vuodesta 1789 lähtien Euroopan poliittista karttaa uusiksi ja johti ennen pitkää aatelin ja kuningasvallan väistymiseen. Teollinen vallankumous näki päivänvalon Isossa-Britanniassa 1700-luvun lopulla ja levisi pian muualle Eurooppaan. Tässä muun muassa Jussi Suvannon artikkelissaan kuvailemalla belgialaisella teollisuusmiehellä Lieven Bauwensilla oli keskeinen rooli. Romantiikkaa […]
Filosofis-kirjallista turismia, esteettistä työmatkailua For an English version of this travelogue, click here. Mikä olisikaan romanttisempaa kuin matka Sveitsissä, Etelä-Saksassa, Schwarzwaldissa ja Schwabenissa, runoilijoiden jäljillä? Sain kutsun Zürichin yliopistoon pitämään vierailuluennon Paul Celanin runoudesta, yleisen kirjallisuustieteen luentoseminaarissa jonka aiheena oli Wortdinge, sanaesineet.Tübingen Keksin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja tehdä samalla tutkimusmatkan Saksan kirjallisuusarkistoon (Deutsches Literaturarchiv, […]
Antti Filppu “Drunken flashes are they starry-eyed Or lamps hanging above in pairs With simple romanticism” V.VI NIGHT CAFÉ & CONVERSATIONS Already so late Are there (many) places to visit I let it begin, to hide the worries Without fail from this And you speak to me in French And you’ll care for me, I’ve […]
Jussi Suvanto Texten på svenska utta tämä tasainen alue, jota tyyni Leie kannattelee kuin laajalle ulottuvat äidin käsivarret: mikä on hänen salaisuutensa, mikä hänen teljetty mahtinsa, vastustamattomana hänen lempeydessään, aatelisuuden sulossa, joka peittelee kivuliaimman surun hänen puhtaalla luottamuksellaan? Laasti on haurastunut ja alkaa rapista tiilen ympäriltä kokeillessani sitä jalallani. Tarvittaisiin vain hieman enemmän voimaa ja […]
Irmeli Hautamäki Toisinaan ihmettelen miten helppo ja samalla mahdoton ekspressionismin käsite taiteessa on. Jokainen on ymmärtävinään mitä itsensä ’ilmaiseminen’ tarkoittaa. Käytännössä tunteiden ilmaiseminen on taiteessa kuitenkin mitä vaikeinta. Siksi ekspressionismi on yleiskäsitteenä jonkinlaista petosta, se ei selitä mitään, eikä auta ymmärtämään mitään. Blaue Reiter Almanach -kansikuva (lähde: wikipedia) Wieniläissäveltäjä Arnold Schönbergiltä voi hakea vastausta siihen […]
Ari Korhonen Usein sanotaan, että nykyisessä talouden yhä tiukemmin hallitsemassa ajassa tarvittaisiin enemmän jotakin toista näkemystä, jotakin toista totuutta. Tällöin vaikuttaa olevan aina luvallista puhua kovien arvojen sijaan pehmeistä arvoista tai vaikkapa taiteen ja eletyn elämän totuuksista talous- ja kannattavuuslaskelmien sijaan. Onkin varmasti totta, että ilman tällaista vastustusta mittaaminen läpäisisi alta aikayksikön niin taiteiden kuin […]
Jonna Hyry Romanttinen näkymä – kokoelma Rademakers 13.9.2012–13.1.2013 Sinebrychoffin taidemuseo Fanny Churberg – Niin kuin ei vielä kukaan nainen 21.9.2012–28.1.2013 Amos Andersonin taidemuseo Maisemamaalauksen genre vaikuttaa aikakaudesta riippumatta aina uudistumiskykyiseltä välineeltä tilanhahmotuksen perustekijöiden tarkasteluun. Ilmakehän ylimpien kerrosten ja maaperän ytimen väliin jäävän muuttuvan biosfäärin monimuotoisuus tarjoaakin jo sinänsä kuvauksellisen ilmiöpohjan ja maisema arkkityyppisenä olemisen tilana […]
Pirkko Holmberg Heinrich Heine: Romantiikan koulu. Suom. Jarkko S. Tuusvuori. n&n 2012. 394 s. Lukemisen lomassa en voi olla välillä tirskahtelematta ja pyörittelemättä silmiäni. Heinrich Heinen (1797–1856) Romantiikan koulu (1835) on toki jo sinällään hupaisaa luettavaa, mutta monien pyrskähdysten syynä on pikemminkin Jarkko S. Tuusvuoren tuore käännöstyö sekä viiteapparaatti, jota ei voi moittia perusteellisuuden puutteesta. […]
Pirkko Holmberg John Everett Millais: Isabella, 1849 Tate Britainissa Lontoossa on esillä hieno ja laajahko näyttely prerafaeliittien teoksista. Totunnaisesta poikkeavaa näyttelyssä on veljeskunnan esittäminen oman aikansa avantgardisteina, vaikka tämä mielikuvituksellisen kaunis, pikkutarkka ja hehkuvavärinen kuvasto on nykyään nimenomaan suurten yleisöjen mieleen. Omana aikanaankaan se ei kärsinyt varsinaisesta kansansuosion puutteesta, vaikka poikkesikin aikakauden akateemisesta ja salonkityylistä. […]
Silvia Hosseini ”For me, a poet is one who explores new areas of sensibility”, kirjoitti runoilija Irving Layton A Red Carpet for the Sun -runokokoelmansa esipuheessa vuonna 1959. Sitaattia voisi pitää myös kirjailija, laulaja-lauluntekijä Leonard Cohenin runouden mottona, sillä herkkyys ja aistillisuus ovat hänen tuotantonsa keskeisiä piirteitä. Kanadalaismodernisti Layton (1912–2006) oli Cohenin (s. 1934) ystävä […]
Veli-Matti Saarinen Tutkiessani 2000-luvun alussa saksalaista varhaisromantiikkaa, erityisesti Friedrich Schlegelin (1772-1829) romanttisen teoksen ideaa, hämmästyin usein, miten erilaisiin asioihin romantiikka-termillä viitataan. Romantiikalla saatetaan tarkoittaa esimerkiksi reaalimaailmaa vieroksuvaa haaveilua, luomisvoimaa palvovaa subjektivismia, valistuksen rationaalisuutta vastustavaa irrationalismia, historiallisesti tai maantieteellisesti kauas hakeutuvaa eskapismia. Eri romantikot saattavat toisinaan antaa aihetta yllä mainittuihin yleisluonnehdintoihin. Kuitenkin jokainen romantikko on hieman […]
Leena Eilittä Tanskassa on perustettu ensimmäinen pohjoismainen romantiikan tutkimuksen tieteellinen lehti Romantik – Journal for the Study of Romanticisms. Lehden päämäärä on edesauttaa erityisesti romantiikan ajan pohjoismaista tutkimusta, mutta se pyrkii kattamaan myös laajemmin romantiikan ajan kulttuuria. Kuten lehden päätoimittaja Robert W. Rix toteaa “lehti pyrkii edesauttamaan romantiikan pohjoismaista tutkimusta, mutta se haluaa tuoda esiin […]