Voiko taidetta ja taloutta sekoittaa vai täytyykö ne pitää tiukasti erillään? Miten käy talouden taikinan kun se kasvaa rajatta? Entä miten käy kun taide lähtee ulos laitoksista ja sekaantuu arkielämän tilanteisiin? Näitä mustekala vatkaa ja leipoo tässä numerossa. Samalla mustekala esittelee ensimmäisenä Suomessa Birgit Jürgenssenin, itävaltalaisen feministitaiteilijan 1970-luvulta.
TAIDE JA TALOUS, SIDO AJATTELUA, EDUSTAJA LATOI…
Tämän Mustekalan numeron teemana on taide ja talous, talous ja taide, taide ja talous… voiko kahta vaikeampaa aihetta ollakaan, varsinkaan yhteen tuotuna. Ei ole ehkä
PALLE NIELSENIN VUODEN 1968 MODELLEN MUUNSI MUSEON SEIKKAILU-LEIKKIKENTÄKSI
Tanskalainen taiteilija-aktivisti Palle Nielsen (s. 1942) uskoi että lasten vapaa leikki saattoi toimia paremman yhteiskunnan rakentamisen keinona. Nielsenin huikeat leikkikenttähankkeet toimivat inhimillisiä arvoja edustavan yhteiskunnan
HUONOSTI VALMISTELTU ON ENEMMÄN KUIN PUOLIKSI TEHTY LAKI – Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi
“Valtio luo oikeudenmukaisella organisaatiollaan edellytyksiä ja turvallisuutta tuotannolliselle työlle mutta myös hyvälle itsearvoiselle elämälle. Valtiolle kuuluu tuotannollisen infrastruktuurin ylläpito, mutta valtiolle kuuluu myös itsearvoinen taide
SYYTTÄJÄNVIRASTON LAUSUNTO AJANKOHTAISEEN TAIDEPOLITIIKKAAN 26.8.2010
Antti Majava Miksi tämän hetkinen kulttuuri- ja taidepoliittinen kehityssuunta tuntuu uhkaavalta? Emmekö voi enää luottaa siihen että poliittiset päättäjät ja virkamiehet aidosti haluavat tukea ja
DEGROWTH: KOHTI KULTTUURIN MURROSTA?
Paavo Järvensivu Länsimainen kulttuurinen paradigma, joka vaikuttaa maailmalla laajalti, on kasvuidean läpitunkema. Se kulminoituu kilpailuun varallisuuden kasaamisesta. Ilman kulttuurista murrosta mikä tahansa uusi talousteoreettinen rakennelma
KANNATTAVAA TAIDETTA? – TAITEEN JA TALOUDEN VAPAUDESTA
Taide on elinkeino siinä kuin muutkin. Paitsi, että sen tuottavuus on kiusallisen alhainen. Toki, jos taideyrittäjän tuottama elämysviihde näyttää taloudellisesti kannattavalta, yhteiskunta voi auttaa hänet
”SYYTTÄJÄN” PUHEENVUORO IHME-PÄIVIEN OIKEUDENKÄYNNISSÄ
Antti Majava ”Syyttäjä”, taiteilija Antti Majavan puheenvuoro IHME‐päivien ”Oikeusjutussa”, joka järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla 28. maaliskuuta 2010. Hyvät Läsnäolijat, Luen seuraavassa syytteet jutussa taiteen underground vastaan
”PUOLUSTUKSEN” PUHEENVUORO IHME-PÄIVIEN OIKEUDENKÄYNNISSÄ
Kira Sjöberg Puolustuksen asianajajan Kira Sjöbergin puheenvuoro IHME‐päivien ”Oikeusjutussa”, joka järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla 28. maaliskuuta 2010. Arvoisa Tuomari Nevanlinna, Syyttäjä Majava ja yleisö Elämme rankkaa
PAIKKASIDONNAISEN TAITEEN TILOJA JA TILANTEITA
Kantonen Lea (toim.), Ankaraa ja myötätuntoista kuuntelua – keskustelevaa kirjoitusta paikkasidonnaisesta taiteesta. Kuvataideakatemia 2010, 272 s. Taidemaailman vakinaisiin esityskäytäntöjen sijoittumaton tilannetaide voisi olla erottamaton osa
LAITOSTEN TAIDE, KOKEELLISUUS JA TAITEEN DEMOKRATISOIMINEN, KOMMENTTEJA SAA KOSKEA- PAMFLETTIIN
Antti Järven ja Tommi Laition keväällä 2010 julkaistu pamfletti Saa koskea –10 konstia väkevämpään kulttuuriin sivusi taide-elämän ja taideinstituution ongelmia varsin tutusta lähtökohdasta. Huolenaiheena oli,