Taidepalkinnot

Mustekala.infon vuoden 2004 toinen numero sisältää tekstit taidepalkinnoista, Tampereen taidemuseotilanteesta, 90-luvun suomalaisesta taidekentästä sekä Derrida-käännöskokoelman johdannosta.

Numeron on päätoimittanut Irmeli Hautamäki. (Kansikuvassa Carl Jahnin tekemä Helsingin yleisen taidenäyttelyn palkintomitali vuodelta 1885. Kuvalähde: Kansallismuseo / Antellin kokoelma. Kansikuva lisätty numeron yhteyteen 4.12.2024.)

Jutut

Pääkirjoitus: Taidepalkinnot ja kritiikin paikka

”Taiteilija on henkilö, joka käyttää lahjojaan antaen osaamisensa yleisölle usein nimellisestä vastikkeesta. Yleisö jää tällöin eräänlaiseen ikuiseen kiitollisuudenvelkaan. Mitä se voi antaa vastalahjaksi taiteilijalle? Kiitollisuudenvelka on raskas erityisesti silloin, kun taiteilija uhraa itsensä saaden tunnustusta vasta kuoleman jälkeen. Kertovatko nykyisin jaettavat taiteilijapalkinnot yleisön yhä piinallisemmaksi käyvästä kiitollisuudenvelasta? Korvataanko aito tunnustus ja kiinnostus työntämällä taiteilijalle vain iso könttäsumma rahaa?”

Palkitsemisen piina

”Parhaassa tapauksessa palkinto tuo taiteen kulttuurisivuilta etusivulle, suurimman mahdollisen yleisön eteen. Ainakin yhden päivän se on osa arkipäivää ja kaikkien ulottuvilla. Brittilehdistön Turner-palkinnon ympärille kehittämä keskustelu on hyvä esimerkki siitä, miten usein niin vaikeana pidetty nykytaide voi hyvin nopeasti saavuttaa hyvinkin laajan yleisön. Voi olla helpompaa tuoda taide museosta ulos kuin saada yleisö museoon sisään. Tässä työssä palkinnoilla voi olla merkittävä rooli.”

Tampereen taidemuseo – kaupunkilaisten olohuone vai modernismin temppeli?

”Tampereen taideinstituutiot ovat parhaillaan aikamoisessa kuohunnan tilassa. Tampereen taidemuseon pitkäaikainen johtaja Anneli Ilmonen jää maaliskuun lopussa 2004 eläkkeelle ja hänen tilalleen etsitään uutta johtajaa. […] Viime aikoina esillä on ollut myös kysymys museokeskuksesta, joka rakennettaisiin Tampereen taidemuseon nykyisen rakennuksen viereen Puutarhakadulle. Sinne tulisi tilat taidemuseolle, Sara Hildénin taidemuseolle sekä Muumilaaksolle, joka nykyään toimii pääkirjaston yhteydessä. Suunnitellaan siis suurta ja näyttävää, mutta hukkuuko substanssi imagopullistelun alle?”

Meidän 90-lukumme

Kahden 90-luvulla taide-elämässä aloittaneen toimijan muistelmat kirjeenvaihdon muodossa. Törmäyksiä, paljastuksia, kylmää hikeä ja naurua.

Huomiota johdannosta Derridan Platonin apteekkiin

”Gaudeamus on julkaissut komean suomennoskokoelman Jacques Derridan joistakin tunnetuimmista kirjoituksista. […] Toimittajat ja kääntäjät ansaitsevat kiitoksen helpottaessaan keskeisen nykyfilosofin tai dekonstruktionistin suomennettujen tekstien puutetta. Keskeisin kysymys herää kokoelman johdantoa lukiessa, tai pikemminkin tulee tarve täydentää.”