TIEDE ELÄVÄSSÄ TAITEESSA workshop 23. – 24.3. 2013

Ylioppilasteatteri 23.-24.3. klo 12-18

WORKSHOP
vapaa pääsy, mielellään etukäteen ilmoittautuminen mukaantulosta lauriluhta@hotmail.com

Tuottaja:
Studio Là-bas

Opettajat:
paleontologi, performanssintekijä, roolipelien rakentaja ja olemisen vartija Jussi Kenkkilä
kuva- ja kokeellisen elektroniikan taiteilija, valokuvaaja ja olemisen vartija Antti Ahonen
historioitsija, performanssi- ja äänitaiteilija ja olemisen vartija Lauri Luhta

Kurssi esittelee kolme erilaista tapaa tarkastella arkikokemusten takaista maailman ja tehdä elävää taidetta tieteen, teorian ja tekniikan kautta: 1) taide ja luonnontiede, 2) taide ja tekniikka, 3) taide ja historia. Kaksipäiväinen luentosarja johdattelee esiintyjän problematisoimaan taiteilijan, taiteen, teoksen ja tilan liittämällä niitä koskevan ajattelun syvärakenteisiin, joita paljastavat kosmologia, astronomia, fysiikka, biologia, geologia, futurulogia, tekniikan ja politiikan filosofia ja poliittinen historia. Kolmen pääosion teemat, sisällöt ja esitystapa menevät osittain päällekäin, saattavat osittain olla keskenään ristiiridassa ja keskustelevat siten keskenään. Osallistujia kehotetaan kurssin aikana esittämään opettajille vapaasti kysymyksiä ja ajatuksia joita sisällöt herättävät.

AIKATAULU (mahdolliset tauot sovitaan tilanteen mukaan)

LA 23.3.

klo 12.00
Lauri Luhdan esiteltyä lyhyesti kurssin kokonaisuuden Jussi Kenkkilä luennoi maailmankaikkeudesta luonnontieteen nykytietämyksen valossa. Esitellään tunnetun universumin mittapuut ja mittasuhteet, aika- ja tilaskaalat pienimmästä suurimpaan, meidän nykyihmisten paikka sekä avaruudessa että kosmologisessa ajassa suhteessa vuosimiljardien menneisyyteen ja laskettavissa olevaan tulevaisuuteen aina ikuisuuteen saakka. Onko ihminen maailmankaikkeudessa mikro- vai makrotason ilmiö? Miten luonnontieteen valossa jokainen ihmisruumis toimii paikkana, alueena ja elonkehänä? Pohditaan myös miten tiedon määrän lisääntyminen kasvattaa tietoa siitä mitä ei tiedetä eikä kenties edes koskaan voida tietää.
– Kenkkilä soveltaa kokemustaan roolipelinjohtajana ja fiktiivisten maailmojen suunnittelijana live-taiteen ideointiin ja puhuu inspiraation lähteistä, teksti- ja nettilähteiden löytämisestä ja lainailusta sekä satunnaisgeneroidun materiaalin hyödyntämisestä.

klo 16.00
– Antti Ahonen aloittaa kaksiosaisen Taiteilija ja tekniikka -luennon, jossa käsitellään sitä, mitä tekniikka filosofisessa mielessä on ja mitä performanssitaiteilijan siitä kannattaa tietää. Miten tekniikka ilmentää kulttuurien ja sivilisaation alkusymboleja, niiden tilakäsitystä ja merkkien maailmaa? Miten tekniikan muuttuminen panee alulle muutoksia aistimisessa, ajattelussa, kielessä, kulttuurin kehityksessä, tavassa nähdä todellisuus, olemisessa itsessään? Miten tekniikka tekee ihmisen ja mitä tekniikka tekee ihmisille? Mikä on elämän ja tekniikan suhde ja raja? Luennon pohjana on mm. Marshall McLuhanin, Ortega y Gassetin, Johan Huizingan, Martin Heideggerin, Karl Marxin ja Oswald Spenglerin tekniikanfilosofinen ajattelu.

SU 24.3.

klo 12.00
– Antti Ahonen jatkaa teemasta ”Taiteilija ja tekniikka”. Mietimme sitä, olemmeko matkalla kohti tekniikan paratiisia vai elämmekö jo teknologisessa katastrofissa tai peräti katastrofin jälkeisessä vaiheessa. Keskustelemme tekniikanvastaisten luddiittien ja teknisestä singulariteetista haaveilevien transhumanistien arkaismista ja futurismista ja noiden strategioiden soveltamisesta taiteeseen. Onko tekniikka elävälle taiteelle ystävä vai vihollinen, millaisia ovat sen käytön dystopiat ja utopiat?
– Lisäksi Ahonen puhuu omista kokemuksistaan taiteen ja tekniikan parista, pohjaututen työskentelyyn Kokeellisen elektroniikan seurassa ja Pixelache -festivaalin parissa. Ahonen myös esittelee joitain nykytaiteen ja teknologian ulottuvuuksia havainnollistavia teoksia ja projekteja.

klo 14.00
– Lauri Luhta päättää kurssin luentoon ”Historian haitoista ja hyödyistä elävälle taiteelle”. Käyttäen tukena professori Matti Klingen haastattelua käsitellään niitä harhakäsityksiä, joita ihmisillä kaikkein tutuimmastakin historiasta on. Pohditaan myös 2010-luvun suomalaisen ihmisen alkuperää ja päällekkäisiä identiteettejä historiallisten prosessien tuotteena. Mitkä ovat historian funktionaalisia perusyksiköitä, mikä tuottaa historian ja miten historia tuottaa ihmiset jotka sen kirjoittavat? Miksi historiankuvamme on melkein aina väärä? Millä edellytyksillä historia voi olla tietoa, tiedettä?
– Lisäksi Luhta käsittelee henkilökohtaisen dekonstruoimista Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanissa ja pohtii poliittisen olemusta Carl Schmittin ajattelun kautta. Miten aika luo maailman uudelleen joka päivä? Miten subjektiivinen aika eroaa historiallisesta? Miten minä on ”toisen tuote” ja mitä tarkoittaa että mikä tahansa asia (tai teos) voi olla poliittinen? Miten tätä ajattelua voi käyttää hyväksi taidetta tehdessä?
– Luhta näyttää joitain esimerkkejä työskentelystään historiaan liittyvien kysymysten, historiallisen aineiston ja historian merkkien kanssa elävissä esityksissä. Kurssi päättyy lyhyeen yhteenvetoon käsitellyistä aiheista ja loppukeskusteluun, mikäli aikaa on.