Viime viikkoina on ollut aikaa ja tilaa pohtia. On selvää, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne muuttaa jotain pysyvästi elämässämme, mutta jaksan uskoa, että jotain uutta ja hyvää tästä myös aukeaa. Fyysisen eristäytymisen vuoksi esimerkiksi teknologia on muodostunut meille tärkeämmäksi kuin ennen koronaa osasimme ajatella. Omalla kohdallani voin todeta, että se on tehnyt elämäni poikkeusoloissa lähes hyväksi. Olen voinut keskustella ystävieni kanssa ja kysellä tärkeiltä ihmisiltä, miten he voivat ja tarvitsevatko he apua. Olen myös voinut seurata ehtiessäni uutisia tilanteen kehittymisestä sekä tehdä työni etänä eli tavata työtovereitani ja asiakkaita etäpalavereissa. Viime viikolla pidimme taloyhtiön hallituksen kokouksenkin virtuaalisesti, mitä tuskin olisi tapahtunut vielä muutamiin vuosiin. En yhtään ihmettelisi, jos tulevaisuudessa kyseiset palaverit pääsääntöisesti pidetään etänä, kun sitä on nyt kokeiltu ja toimivaksi havaittu. Ihmiset kyllä löytävät keinot!
Edellä esitetyt teknologian käyttömuodot ovat itsestään selviä: ne ovat olleet jo pidemmän aikaa osana päivittäistä toimintaamme. Ehkä juuri tästä syystä etäyhteyksien ja -työkalujen käyttö viestinnässä on ollut helppo omaksua, kun on ollut pakko. Teknologia muuttaa päivittäistä toimintaamme myös syvemmällä tasolla, joten nostan tässä kirjoituksessa keskusteluun pohdintani tiedolla johtamisesta ja siitä, mitä se voisi tarkoittaa tässä ja nyt. Tiedolla johtaminen on metodi, jota käytetään näinä päivinä usein ja monessa yhteydessä. Näin tapahtuu ainakin omassa työpiirissäni. Kyseessä on ehkä jonkinlainen muoti-ismi. Jokaisen menestyvän organisaation ja nykyaikaisen päättäjän tulisi perustaa päätöksensä tietoon. On helppo nyökkäillä, että tietysti näin pitää olla. Päättäjän oleellisin tehtävä on vain erottaa epätotuudet oikeasta tiedosta eli tiedon käyttäjän tulee tarkistaa lähteet. Tiedolla johtaminen arjessa ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.
Teknologia on mahdollistanut tiedon räjähdysmäisen kasvun viime vuosikymmeninä ja sen seurauksena koemme nyt informaatioähkyä. Data, informaatio ja tieto -jaottelu voi auttaa jäsentämään myös johtamisen haasteita nykyaikaisessa tietoyhteyskunnassamme. Data on viestin yksikkö, jokin sana tai numero. Datasta muodostetaan informaatiota eli jotain, joka on ihmisen luettavissa ja näin ymmärrettävissä viestiksi. Tieto on näistä kolmesta haasteellisin osuus, koska jotta meillä on tietoa, tulee informaatio olla ymmärretty sen kulttuurisessa yhteydessä. Tiedolla johtaminen tarkoittaa siis myös ymmärtävää johtamista. Kulttuurin ja näkökulmien kautta informaation seulominen on kuitenkin haasteellisempaa kuin mitä edellinen yksinkertaistus antaa ymmärtää. Ymmärryksemme on enemmän tai vähemmän ajassa kiinni ja vallitsevien yleisesti hyväksyttyjen ajatusmallien värittämää. Osatakseen tulkita informaatiota ihmisen siis tulee ymmärtää, miten hän itse käsittää oman aikansa ja mitä asioita haluaa siinä painottaa.
Silmäilen parhaillaan uunituoretta, juuri suomennettua teosta Mengzi – Veljellisyyden tie (Kallio 2020), jossa 2000 vuoden takaiset ajatukset ja opetukset ovat suomeksi kirjoitettuina. Itse tulkitsen teosta oman aikani käsitysten ja subjektiivisen tulkintani kautta. Lukiessani opin, minkä ihmiset tuolloin ajattelivat olevan oikein ja millaiseen totuuteen heitä haluttiin ohjata. Kulttuuri oli toki erilainen kuin omani. Minun on siis tiedostettava, että tulkintani ovat oman aikani värittämiä, joten en ehkä pysty erottamaan juuri sitä, mikä olisi tärkeää ymmärtää tuosta ajasta. Teokseen omalle kielelleni kirjoitettu tieto voi siis jäädä minulle pelkän informaation tasolle.
Ehkä jopa turhauttavaa on huomata, miten samojen haasteiden parissa ihminen taistelee nyt kuin ennen ajanlaskumme alkua. Mengzi arvosti veljellisyyden, oikeamielisyyden ja perinnäistapojen rinnalla erityisesti viisautta (zhi). Synnynnäisen kyvyn erottaa oikea väärästä voi jalostaa viisaudeksi. Mestari Kong käytti zhi-sanaa useimmiten tietämättömyyden vastakohtana, ”tietäväisyytenä”. Mengzi vertasi viisautta taitoon ja esikuvallisuutta (sheng) voimaan. Esikuvallisilla ihmisillä oli kyky saada muut muuttumaan. (Kallio 2020, 25.)
Tämän voisi yksinkertaisesti tulkita niin, että tieto oli Mengzin aikakauden ihmisille jotain sisäsyntyistä. Ihmisellä sitä on tai ei ole perustuen hänen persoonaansa ja muihin yksilöllisiin piirteisiin. Termin tieto merkitys on mielestäni suomen kielessä hieman ongelmallinen. Se ei automaattisesti ainakaan omassa kielikorvassani merkitse myös ymmärtämistä. Omassa käsityksessäni vasta ymmärrys ohjaa, kuinka tiedon sisältämää merkitystä käytetään ja missä yhteydessä. Ymmärryksen kautta myös oikean ja tarkoituksenmukaisen tiedon kerääminen on mahdollista. Tarkoitan, että ilman, että tietää mitä ja miten etsiä, voi oikea tieto jäädä saavuttamatta päätöksenteon perusteeksi.
Kuutisen vuotta sitten julkaistussa käsikirjassa sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvaan tiedolla johtamiseen ja sen strategiaan otetaan hieman toisenlainen kanta verrattuna Mengzin esittämään. Julkaisussa todetaan, että tietojohtamiselle ei ole vakiintunutta täsmällistä määritelmää. Tietojohtamisella tarkoitetaan prosesseja ja käytäntöjä, joiden avulla tietoa kerätään, jalostetaan ja hyödynnetään organisaation sisällä sekä organisaatioiden välisessä kommunikoinnissa. Jalostetun tiedon avulla pyritään luomaan arvoa ja sitä käytetään hyväksi päätöksenteossa. (Klemola & Uusi-Illikainen & Askola 2014,11.)
Näitä kahta erilaista lähestymistapaa vertaillessa haluan uskoa, että olemme parissa tuhannessa vuodessa tulleet pienen askeleen eteenpäin. Ennen ihmiskunta saattoi uskoa naiivisti ihmisyyteen tiedon lähteenä. Tänään ymmärrämme, että emme voi itsessämme tietää, mitä tieto on. Tieto ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan kyseessä on monimutkainen ilmiö. Vasta tiedon määrän räjähdysmäisen kasvun sekä siihen sekoitetun epätiedon kautta olemme oivaltaneet jotain näin oleellista. Tarvitsemme menetelmiä, joilla voidaan jalostaa ja etsiä tietoa sen moninaisista piiloista ja lähteistä. Menetelmiäkin tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää.

Teksti ja kuva: Tanja Parkkonen
Lähteet:
Kallio, Jyrki (toim. ja suom.) 2020. Mengzi – Veljellisyyden tie. Gaudeamus. Tallinna.
Klemola, Katja & Uusi-Illikainen, Jussi & Askola, Tero 2014. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja. Sitra.