8.7.2010 Irmeli Hautamäki
Helsingin kesän näyttelyt ovat houkuttelevimmillaan samaan aikaan kun kaupunkilaiset itse ovat kadonneet jonnekin rannoille. Mutta onhan kaupungissa runsaasti väkeä, turisteja sekä läheltä että kaukaa. Näyttelyissä kannattaa nyt pyöriä, sillä galleriat ovat hyvässä iskussa, ei mitään kesäterää.
Nastja Rönkkö, Dearest
Lontoossa opiskeleva Nastja Rönkkö (s. 1985) esittäytyy TM galleriassa otsikolla Weird and Wonderful. Maalauksissa on yksinkertaisia ja tuttuja merkkejä: leivoksia, eläimiä ja myös tunnistamattomia kuvioita. Taulut ovat eräänlaista kuvakieltä, kuin kirjeitä. Yleisilme on herttaisen sympaattinen. Gallerian yhteen nurkkaan on koottu joukko pienempiä töitä piirongin päälle ja ympärille, vaikutelma on kodinomaisen intiimi ja tuttavallinen. Vaikka nuori maalari ehkä itse haluaa tehdä arvoituksellisen ja oudon vaikutelman, katsojan kokemus on hiukan toinen. Tässä on joku joka on kotonaan maailmassa, joku joka tekee maailmasta oman söpön nurkkansa ja asettuu siihen. Myös katsojan on helppo lähestyä Nastja Rönkön töitä niiden positiivisen perusvireen takia.
Nastja Rönkkö
Tällaiset pikku maailmat tai nurkkaukset tuntuvat nyt olevan suosiossa. Kuvataideakatemiasta juuri valmistunut Eeva Peura esitteli lopputyönäyttelyssään kokonaisuuden johon pienten maalausten ohella kuului myös valmisesineitä ja löytötavaraa. Hänen työhönsä voi tutustua Mäntän Honkahovissa jossa hänellä on esillä huoneen kokoinen installaatio. Peuran työtä voi todella luonnehtia oudoksi ja ihmeelliseksi sillä siihen kuuluu luonnosta otettuja aineksia, jotka ovat salaperäisiä ja siksi vähän pelottaviakin. Mutta samalla tässäkin syntyy oma mikrokosmos, pikku maailma jossa asiat ovat kohdallaan.
Galleria Jangvassa on esillä Lahden Muotoiluinstituutista valmistuneen Milla Kuisman maalauksia. Sama herttainen aihepiiri toistuu Kuismankin töissä. ”Juuri nyt minua kiehtovat rönsyilevät puutarhat, salaiset piilopaikat, villiintyneet kukkapenkit, suihkulähteet ja putoukset, pikkulinnun hautajaiset, ruusukuvioiset posliinikupit, juhlat , saalistavat eläimet, kasvaminen, hoitaminen ja menettämisen pelko” hän kirjoittaa. Hänen maalauksensa ovat taitavia kollaasimaisia töitä jotka yhdistelevät kaikkia edellä mainittuja aiheita. Vaikutelma on tummasta väriskaalasta huolimatta myönteisellä tavalla kevyt, hieman nostalginen, mutta ilahduttava. Maalauksiin kuuluu joskus ristipistotyylillä kirjottuja kuvioita, kuten kissoja tai ruusuja. Milla Kuisman töissä on hieman huumoria, harvinaista herkkua taiteessa. On aina kesä, tai kesä on aina tulossa, ollaan menossa mummon mökille, jossa kahvi odottaa. Maailma on hyvä paikka.
Saana Wang, Hujialou
Saana Wangin galleria Hippolytessä juuri avattu näyttely Hujialou toimii taas vieraannuttamisen estetiikan avulla. Tuttu maailma muuttuu Wangin valokuvissa oudoksi. Wang kuvaa eri ikäisiä ihmisiä Peking-oopperan maskeihin meikattuina Hujialou -nimisessä häviämään tuomitussa kaupunginosassa Itä-Pekingissä. Wangin puoliksi fiktiivisissä, puoliksi dokumentaarisissa kuvissa fiktiivinen puoli ottaa katsojasta vallan. Voimakkaasti meikatut ihmiset irtoavat arkielämästä ja katsoja alkaa nähdä heidät mielikuvituksensa silmin hyvinkin arvoituksellisina hahmoina. Dokumentaarinen puoli häviää. Ajan ja paikan määreet todella menettävät merkityksensä, kuten Wang itsekin toteaa. Kiina on outo maailma, outo paikka, mutta onko se sitä myös kiinalaisille itselleen? Onko kehitys siellä jo niin nopeaa, etteivät he itsekään ymmärrä sitä? Ulkopuoliselle sen kuvaaminen on joka tapauksessa vaikeaa. Saana Wangin surrealismi puhuttelee ja jää mieleen.
Nastja Rönkkö, Weird and Wonderful. TM galleria 30.6. – 25.7. 2010
Milla Kuisma, Maalauksia. Galleria Jangva 23.6. – 11.7.2010
Saana Wang, Hujialou. Galleria Hippolute 8.7. – 6.8. 2010
Eeva Peura, Hitaasti mutta varmasti. Mäntän Honkahovi 13.6. – 15.8.2010