6.4.2008 Pirkko Holmberg: Susanna Iivanaisen näyttely Liquid Life Galleria Katariinassa 27.3.–13.4.2008
fear and curiosity
Vesi ja sen eri piirteet ovat olleet intensiivisen tutkimuksen kohteena Susanna Iivanaisen viimeaikaisissa teoksissa. Lähes fotorealistinen tussi- ja mustemaalaus rinnastuu suolan aiheuttamien kemiallisten reaktioiden synnyttämään epämääräisenä läikehtivään abstraktioon. Veden häilyvyys, sen samanaikainen pelottavuus ja puoleensavetävyys, toteutuu siis jo aineen tasolla. Teoksessa Childhood (2007) lasta talutetaan laiturilla epämääräisen ja tutkimattoman veden äärellä, joka pelottaisi jo aikuistakin. Näyttelyn eräänä kantavana teemana onkin ihmisen yhtäaikainen uteliaisuus ja pelko vesielementin suhteen.
childhood
Nämä perustavanlaatuiset ja ristiriitaiset tunteet kuvastuvat hyvin maalauksessa Fear and Curiosity (2007), jossa sukeltaja kohtaa tummansinisen veden syvyyksissä vasarahain siluetteja. Pimeän pelko yhdistyy syvyyden, hukkumisen ja vaarallisten petoeläinten pelottavuuteen, mutta myös henkeäsalpaavan kauneuden adrenaliinihyökyyn. Susanna Iivanainen on itse tutkinut vesielementtiä sukeltamalla, ja pystyy kuvailemaan uskottavasti kokemuksen iholle tulevaa moniaistisuutta ja kokonaisvaltaisuutta.
fear and curiosity
Paitsi konkreettisesti aistittava asia, vesi on myös sielullinen ilmiö. Kirjallisuuden ja puhekielen lukuisat vedensukuiset ilmaisut ja vertauskuvat kuten ajelehtiminen, hukkuminen, vajoaminen ja sukeltaminen johonkin ovat mielenkiintoisia. Vesi on metafora kuolemalle ja epätoivolle, mutta se rinnastuu myös elämään, toivoon ja jatkuvaan muutokseen. Psykoanalyysissä vesi on tiedostamattoman energian ja alitajunnan perussymboli.
Gaston Bachelard on käsitellyt teoksissaan luonnon ja elinympäristön elementtejä ihmissielun arkkityyppeinä. Kirjassaan Water and Dreams, An Essay On The Imagination of Matter Bachelard Bachelard on saanut vaikutteita lähinnä jungilaisesta psykoanalyysistä ja antiikin elementtiopista. Bachelard kertoo, miten vesi voi olla paitsi myötäantava ja feminiininen, myös raivoisa ja kuohuva ja siten maskuliininen. Tyynen veden tummassa syvyydessä aistii myös melankolian ja kuoleman läheisyyden.
Vesi on elämän synnyttäjä mutta myös sen tuhoaja. Suuressa maalauskoosteessa Liquid Life (2008) Susanna Iivanainen luotaa orgaanisia ja ihonalaisia maailmoja verisuonistosta verisoluihin. Maalauksessa on myös pieni alkio, josta tuskin voi sanoa, onko se turvassa vaiko hukassa virtaavan nestemäisessä ympäristössään. Maalauksessa Red Seabed (2008) amforat ovat levittäytyneet pitkin merenpohjaa, kuin muistona muinaisesta väkivallasta. Before Dawnin (2008) punaisessa sisätilassa mietiskelevä ihminen, taiteilija itse, tulee mukaan kuvaan. Turvan ja vaaran ambivalenssi on näissä teoksissa käsin kosketeltavaa.
liquid life
Mikä on ihmisen suhde samanaikaisesti kannattelevaan ja upottavaan veden elementtiin? Tätä kysellään lähemmin sarjoissa Floating ja Falling. Niissä pinnan alta nähty, valkoisessa vaatteessa kelluva nainen hukkuu, sulautuu, antautuu vapaaehtoisesti virran kannateltavaksi. Nainen taipuu ja myötäilee veden mukana, lopulta ehkä katoaa. Viimeisissä kuvissa jäljellä on pelkkä vaate, joka sotkeutuu vesikasvillisuuteen. Jää katsojan päätettäväksi, onko päällimmäinen tunnelma ahdistava vai toivoa antava, vai molempia yhtä aikaa.
floating
floating III