VS: /teatteri.nyt on nimi, joka paljastaa festivaalin luonteen tekona. / viittaa siihen taiteelliseen todellisuuteen, jossa eri taiteenlajien väliset rajat ovat kauan sitten menettäneet merkitystään. Nykyesityksille on usein tyypillistä, että niitä kuvattaessa ajautuu käyttämään / -merkkiä, joissain yhteyksissä puhutaan jopa slash -taiteesta.
. viittaa puolestaan aikaan ja aikakäsitykseen, joka ei ole koherentti ja tasainen, vaan nykäyksin ja katkoksin etenevä. Aikakäsitystä korostaa vielä nyt-sana, mikä puolestaan viittaa historiaan ja menneisyyteen. Se on myös huuto: nyt!
Teatteri on konteksti, joka tarjoaa festivaalille mahdollisuuden tutkia nykyesityksille tyypillisiä ilmiöitä. Se korostaa myös sitä yhteyttä, joka on osittain kadonnut teatterin kokeellisen, moni- ja poikkitaiteellisten prosessien väliltä. Lisäksi teatteri on sosiaalinen käytäntö, joka tuo ihmiset yhteen, ei välttämättä samaan aikaan tai edes samaan paikkaan, mutta useimmiten se edelleen toimii ainakin kuvitteellisen yhteisöllisyyden varassa. Teatteri-sanan käyttöön liittyy meille myös annos nostalgiaa, mitä monet esitystaiteen tekijät haluavat välttää.
– Miten itse suhtaudut teatteriin?
Annika Tudeer: Se on aika kätevä sateenvarjokäsite, vaikka itse pidän sanana enemmän näyttämötaiteesta – tai uudesta näyttämötaiteesta. Vai tarkoitatteko Kiasma-teatteria? Se on eri juttu. Sehän on juuri, miten luonnehditte sen eli paikka, keskus jne., jossa on paljon mahdollisuuksia dialogiin eri tavoin. Oblivialle Kiasma-teatterin ja /teatteri.nyt:n tarjoama yhteisö on hyvin tärkeä tuki ja voin kuvitella, että näin on myös monille muille, jotka tuntevat kuuluvansa eri lajien välimaastoon. Ja itse teatteritilassa on monta mahdollisuutta sekä hieno henkilökunta.
VS: Kiasma-teatteri on pyrkinyt olemaan diskursiivinen “taidelaitos”, joka tarjoaa taiteilijoille tilan ja kontekstin tutkia ja kokeilla, ottaa riskejä. Enemmän kuin tuotantolaitos, sen on voinut ymmärtää tietämisen (informaation) kentäksi, älyllisen vaihdon taloudeksi tai kulttuuristen kamppailujen areenaksi. Suureksi osaksi tämä on ollut Kiasma-teatterin “henkistä” pääomaa ja osaamista taloudellisten puuttuessa. /teatteri.nyt on pyritty tekemään yhdessä taiteilijoiden kanssa ja tuomalla yhteen tekijöitä, tuottajia ja kuraattoreita. On väitetty, että taiteilijoista tulee taiteellis-kriittisten palveluiden tuottajia.
– Millaisena näet oman roolisi taiteilijana? Mitkä asiat motivoivat sinua toimintaan ja tekemiseen? Miten koet oman toimijuutesi?
Annika Tudeer: Eteenpäinpyrkivänä, avoimuutta edistävänä ja uusia toimintatapoja kehittävänä.
VS: Kymmenen vuotta on tehnyt Kiasma-teatterista paikan. Ohjelma on ollut sarja ehdotuksia ja repäisyjä, joiden arvo on ollut vahvasti sidoksissa epähierarkkiseen, kaoottiseen, vaikeaan, tottelemattomuuteen, töhryisyyteen ja poliittiseen. Toiminta on osa Kiasmaa julkisena tilana, jonka voi ajatella laajenevan myös talon ulkopuolelle.
– Missä on oma paikkasi juuri nyt? Kysymys koskee niin konkreettista esitystilojen ja -paikkojen valintaa kuin myös yleisemmin paikkaasi tulevaisuudessa?
Annika Tudeer: Tällä hetkellä luomme 3-vuotis suunnitelmaa, rakennamme tulevaisuuteen ja pyrimme suurempaan kansainvälisyyteen ja laajempaan yhteistyöhön. Tällä hetkellä toimimme mielellämme teatteritilassa. Keskitymme täysillä Obliviaan, taiteellisesti ja käytännöllisesti.
VS: /teatteri.nyt avaa tänä vuonna ovia laitosteattereihin. Koska festivaali ei aio tulevaisuudessakaan vakiintua, vaan pysyä liikkeessä sen olisi kyettävä aina uudelleen määrittelemään prosessin suunnan.
– Miten näet tämän avauksen?
Annika Tudeer: Yhteistyötä tulisi kehittää eri tahojen kanssa, sekä aktiivista yleisökasvatusta, käyttäen mahdollisimman paljon ”ilmaisia” verkostoja ja tahoja hyväksi myös kotimaassa. Pitkäjänteistä yhteistyötä tulee tehdä laitosten, festivaalien ja taidekoulujen kanssa. Uuden luominen vaatii aikaa ja työtä, mutta se palkitsee yleisöllä.
VS: Mikä sinulle on/oli /teatteri.nyt-projektissanne (esityksessä, installaatiossa tms.) erityisen tärkeää?
Annika Tudeer: Tapaamiset kollegojen kanssa. Idea kuukausittaisista tapaamisista ja keskustelusalongeista on hyvä ja kannatan että ne järjestetään.
Annika Tudeer on ollut mukana ideoimassa mm. /teatteri.nytin Demotoria.