
Kirjallisuus
Tässä numerossa pohditaan kirjallisuutta lahjana sekä arvioidaan Nietzschen kirjoitusta väkijoukkoon eksyneestä hullusta.
Numeron pääkirjoituksesta vastaa Veli-Matti Saarinen. (Kansikuva lisätty numeron yhteyteen 6.4.2026.)

Tässä numerossa pohditaan kirjallisuutta lahjana sekä arvioidaan Nietzschen kirjoitusta väkijoukkoon eksyneestä hullusta.
Numeron pääkirjoituksesta vastaa Veli-Matti Saarinen. (Kansikuva lisätty numeron yhteyteen 6.4.2026.)
”Seuraavissa kirjoituksissa on kyse kirjallisuuden olemuksen pohdinnasta. Meidän aikamme moderni kirjallisuus on kiinnostavimmillaan tarjotessaan meille tiloja – kirjainten avulla luotuja konkreettisia tiloja – joissa olemme valmiita ottamaan vastaan jotain meille vielä tuntematonta. Julkaistuissa kirjoituksissa itse kirjallisuus on edelleenkin arvoitus. Emme tiedä mitä kirjallisuus voisi olla. Kuitenkin uskomme, että voimme yllättyä yhä uudelleen. Jotain voi tapahtua kirjallisuudessa.”
”Mikä merkitys kuvilla on modernissa kirjallisuudessa? Onko kirjallisuuden merkitys ennen kaikkea siinä, että kirjallisuudessa kirjainten avulla luodaan kuvia, jotka tuovat esiin todellisuudesta jotain sellaista, mitä käsitteiden avulla ei voida kertoa? […] Filosofia on historiansa aikana usein katsonut oikeudekseen määrittää kaunokirjallisuuden omaksi esivaiheekseen, kirjoitustavaksi, joka ei vielä ole onnistunut kohoamaan puhtaan käsitteellisyyden tasolle. Tästä näkökulmasta kaunokirjallisuus on näyttänyt ennen kaikkea kärsivän kuvallisuudestaan, joka on sitonut kirjallisuuden joihinkin paikallisiin ja yksilöllisiin puitteisiin ja estänyt kirjallisuutta saavuttamasta yleistä, universaalia totuutta.”
”Ja soittajat tulevat mustavalkoisissa asuissaan; yksin ja ryhmissä, he pyörittelevät nuottitelineitään, säätävät istuintensa korkeuden, pyyhkivät kätensä, kuiskivat toisilleen. Hiljaiset äänet hapuilevat tilaan, jännittyneet kapuloiden huopapäät patarummun nahkakalvon päällä, viritysruuveja väännellään, suukappaleita kostutetaan, pasuunaäänikertoja kuljetaan läpi, leukatukia suorastaan temmotaan. Kapellimestari tulee esiin, kaikki soittajat nousevat ylös, istuutuvat jälleen ja he soittavat viuluillaan Shostakovitsia, niin nopeasti kuin pystyvät.”
”In Nietzsche’s parable, the crowd’s irrationality is explicit. While the authority of reason is indeed at stake in their ridicule, the crowd’s response to the madman’s complaint is not itself rationally motivated. To the contrary, their sober rationality has been suspended, and they are doubled over in hysterics. Rather than rational, their response to the madman is affective, visceral and dramatic. The madman does not simply speak nonsense to the crowd. They do not soberly turn away from his complaint as unworthy of consideration. The madman excites their need to ridicule and denounce him. He provokes their laughter. And nonsense in itself is not funny. In this regard, the crowd betrays their identification with the madman. They understand what he is talking about, even if – or rather, precisely insofar as – they find it ridiculous.”
”Monet kirjalliset tekstit sekä tuotetaan että luetaan lahjoina, joita edes kirjailijan tarkoitteet eivät voi palauttaa mihinkään määrättyyn tai välttämättömään identiteettiin. ’Kirjallisuudessa’ saattaa usein olla hyvin näkyvillä se, että merkki on aina jo jokin annettu, jonka identiteetti, alkuperäinen merkitys, das Es, voidaan kyllä määrittää, mutta vain tietyllä todennäköisyydellä. Fenomenologinen intuitio tai tulkinta ei voi koskaan täysin purkaa tai paljastaa merkkiä.”
”Helsingin kaupungin taidemuseoon kuuluva Kluuvin galleria on toiminut vuodesta 1968 Unioninkatu 28 B kiinteistössä. Gallerian on suunnitellut arkkitehti Aarno Ruusuvuori ja se on tällä hetkellä ainoa galleria Helsingissä, joka on alunperin suunniteltu kuvataiteen esittämistä varten. […] Viime aikoina olemme huolestuneina seuranneet uutisia gallerian siirtämisestä nykyisestä toimipaikastaan linja- autoaseman tiloihin.”
Ilmoitus seminaarista: 1.–3.6.2006. International interdisciplinary symposium
University of Helsinki, Finland, June 1–3, 2006. Writing in context: French literature, theory and the avant-gardes.