VTM Maija Urposen sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja
Ylirajaisia suhteita – Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia
tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 15.10.2010 klo 12.
Väitöstilaisuus pidetään yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33, 4. krs.
Vastaväittäjänä on professori Marianne Liljeström Turun yliopistosta.
Kustoksena toimii professori Tuija Pulkkinen.
Tervetuloa!
Helsingin olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi ovat 2000-luvun alun muisteloissa symboloineet sodassa itsenäisyytensä säilyttänyttä, modernia ja kansainvälistä Suomea. Väitöstutkimuksen mukaan olympialaisten ja Armi Kuuselan merkitys suomalaisen identiteetin kerronnalle on siinä, että niiden kautta Suomi näyttäytyy paitsi modernina ja kansainvälisenä myös rodullisesti valkoisena kansakuntana. Olympialaisten yhteydessä Suomi liitettiin osaksi geopoliittista Pohjoista asettamalla ”etelämaalaiset” miehet rodullistetun ja seksualisoidun ”toisen” asemaan. Armi Kuuselan avioliiton yhteydessä tuotettiin rodullistettua eroa, jossa vertauskohdan siirtyminen Euroopasta Aasiaan liitti Suomen länteen. Suomalaisten ”valkaistuminen” ei kuitenkaan tarkoittanut yksinomaan vanhojen rodullisten luokitusten ja hierarkioiden kumoamista. Se tarkoitti myös niiden valtahierarkioiden hyväksymistä ja hyväksikäyttöä, joiden nojalla suomalaisetkin voitiin Euroopan keskuksen näkökulmasta esittää ei-aivan-valkoisina.
Olympialaiset herättivät suomalaisissa sekä toiveita että pelkoja. Väittelijän mukaan molemmat tiivistyivät huoleen maan maineesta, jonka varjelemisessa naisilla katsottiin olevan keskeinen rooli. Mainetta silmällä pitäen naisjärjestöt pystyttivät kisojen alla kampanjan nuorten naisten siveellisen ryhdin kohottamiseksi. Kun suomalaisia yleensä kehotettiin ystävällisyyteen, naisille ehdotettu olympialaisten iskulause kuului: ”Hymyjä olympiavieraillemme, mutta ei liian läheltä!” Kaikkia kisavieraita ei koettu ongelmaksi: eniten huolta herättivät eteläisten maiden miehet, joita lehdistössä luonnehdittiin ”eksoottisiksi” ja ”eroottisiksi”.
Olympialaisten aikana naiset velvoitettiin kontrolloimaan seksuaalisuuttaan ja liikkumistaan, ei niinkään oman etunsa takia vaan kansallisten rajojen suojelun ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Toisaalta modernisoitumiseen ja erityisesti kansainvälistymiseen liitetty toivo paremmasta tulevaisuudesta teki ulkomaalaisten kisavieraiden ja suomalaisten naisten välisistä suhteista myös kansallisten odotusten mukaisia. Mielikuvat paremmasta tulevaisuudesta tiivistyivät Miss Universum -kilpailun voittaneeseen Armi Kuuselaan. Kuuselan avioituminen filippiiniläisen Virgilio Hilarion kanssa toukokuussa 1953 oli suomalaisille vaikea pala nieltäväksi. Avioliitto saatettiin kuitenkin ”kesyttää” osaksi kansallista kertomusta, sillä modernisoitumiseen ja kansainvälisyyteen liittyvien elementtiensä ansiosta se tarjosi suomalaisille mahdollisuuden asemoida itsensä uudella tavalla suhteessa kansainvälisiin geopoliittisiin, taloudellisiin ja rodullisiin hierarkioihin. Tätä edesauttoi myös Armi Kuuselan saama vastaanotto Filippiineillä, jossa Miss Universumin valkoisuus oli erottamaton osa tähän kohdistettua ihailua. Suomalaisessa kontekstissa se näyttäytyi todistuksena koko kansakunnan valkoisuudesta.
Väitöskirja on luettavissa osoitteesta: https://oa.doria.fi/handle/10024/63896
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee lokakuun puolivälissä väitöskirjasta muokatun tietokirjan ”Yli kaikkien rajojen? Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä”.
Maija Urponen (s. 1972 Helsingissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta vuonna 1992. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2003. Tällä hetkellä hän toimii Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa Naistutkimuksen valtakunnallisen tohtorikoulun koordinaattorina.
Väittelijän yhteystiedot: puh. (09) 191 24325, maija.urponen@helsinki.fi