Kulunut mustekala-vuosi toi luettavaksi 61 arvostelua, 32 blogi-kirjoitusta ja 4 erikois-numeroa, joissa julkaistiin yhteensä 43 artikkelia ja 4 pääkirjoitusta. Oheinen tilasto kertoo mitkä kirjoitukset saivat eniten lukijoita vuonna 2010.
Kritiikit:
Kuvan kevät kutkuttaa ja herättää kysymyksiä, Kuvataideakatemian lopputyönäyttely
Uusi maalaustaide tulee, oletko valmis?
Järjestetty juttu, Kiasman kokoelmanäyttely
Pilvari Pirtolan poltetun maalin taktiikka
Upottava kuvien ulappa – Susanna Majurin Vedentutkijan tytär
Blue Collar Blues, Estonian Artists and the Global Econimic Crisis
Anssi Hanhela TM galleriassa – Penikset, puukot ja pullot
Mietteliäitä teoksia ihmisyydestä – Anssi Pulkkinen Kluuvin galleriassa
Selkänsä kääntävät kuvat – Inka Maaria Jurvanen galleria Katariinassa
The Temptation of St Stony – Veiko Öunpuu’s Ethics of Everyday life
Blogit:
Uusliberalismin paratiisikaupunki?
Talous vastaan taide. Raportti Ihme –päivien oikeudenkäynnistä
Poliittiseksi purkautuva taide
Kolmen sepän köyhyys
Keskustelu taidepuheesta jatkuu– Ari Kakkinen: eit
Aikuisena taidemuseossa – ajatuksia taidekasvatuksesta ja taiteen saavutettavuudesta
Maisemista, muistamisesta ja Kalle Katailan valokuvista
Taidevientiä ja suhmurointia
Taiteesta riittää porua eli taiteen verkostoista ja hyötykuvioista
Onko performanssin kritiikki edes toivottavaa?
Artikkelit: 3 luetuinta kussakin numerossa
1/2010:
Helter skelter eli levyttikö Beatles heviä?
Sota ei ole Jumalan alttari – Leonard Cohenin Story of Isaac sodan ja uhraamisen kritiikkinä
Kun laulut eivät enää riitä, popmuusikko löytää poliittisen äänensä
2/2010:
Cézannen epäily
”Ja kun sitten pää putoo, sanon oho!” Lars von Trierien Dogville uusbrechtiläisenä teoksena
Wassily Kandinsky ja henkisen maalaustaiteen etsintä
3/2010:
Kannattavaa taidetta? Taiteen ja talouden vapaudesta
Degrowth: kohti kulttuurin murrosta?
The Feminist Avant-garde of the 70’s and contemporary photography
4/2010:
Poliittisen kiusallinen poissaolo: taiteesta ja kantaaottavuudesta
Taide merkitsee täysin tuntematonta demokratian muotoa
Miksi omistaa elämänsä taiteelle? Siksi että ilman ei voi elää