Pehmeä ja kova vaikuttaminen

Diplomatiassa ja kansainvälisessä politiikassa kova vaikuttaminen tarkoittaa aseellista uhkaa, sotilaallisia liittoutumia, asekauppoja ja kauppasaartoja. Pehmeät vaikuttamisen keinot taas liikkuvat kulttuurin, urheilun, tieteen, kauppasuhteiden ja institutionaalisten verkostojen alueella. Pehmeä ja kova vaikuttaminen -teemanumero syntyi halusta ymmärtää, miten militarisaatio, finansoituminen sekä säätiöiden ja yksityisen rahan vallan kasvu näkyvät taiteilijoiden työssä, taidemaailmassa ja kansalaisyhteiskunnassa.

Numeron ovat toimittaneet kovaa & pehmeää valtaa -työryhmän jäsenet Minna Henriksson, Jenna Jauhiainen, Savu E. Korteniemi, Martta Tuomaala ja Eero Yli-Vakkuri. (Kansikuvassa Mia Wennerstrandin ja Kaisa Lassinaron teos. Kuvaaja: Ida Palojärvi.)

Jutut

Pääkirjoitus

”Diplomatiassa ja kansainvälisessä politiikassa kova vaikuttaminen tarkoittaa aseellista uhkaa, sotilaallisia liittoutumia, asekauppoja ja kauppasaartoja. Pehmeät vaikuttamisen keinot taas liikkuvat kulttuurin, urheilun, tieteen, kauppasuhteiden ja institutionaalisten verkostojen alueella. Samanaikaisesti kun taidetta hyödynnetään yhä näkyvämmin poliittisen vaikuttamisen välineenä, käynnissä on jyrkästi etenevä militarisaatio, joka vaikuttaa suoraan taiteilijoiden ja tutkijoiden työskentelyedellytyksiin. Tämä näkyy esimerkiksi rauhanjärjestöjen tuen lakkauttamisena, taiteen ja kulttuurin leikkauksina sekä paineina taidelaitosten sisältöihin.”

Mustista listoista taiteessa, aktivismissa ja historiassa

”Tässä tekstissä pyrin pohtimaan mustien listojen mahdollisuutta Suomen taidekentässä. Todisteita ei ole. Mutta olen kuullut lukuisia kertoja erityisesti uransa alussa olevien taiteilijakollegojen sanovan, etteivät he uskalla valittaa saamastaan kohtelusta, koska eivät halua pilata mahdollisuuksiaan toimia paikallisessa taidekentässä. Suomen taidekentän erityispiirteenä on, että valtaa kasataan heille, joilla sitä jo valmiiksi positionsa puolesta on. Tämä aiheuttaa sen, että seuraukset vastasukaisesta tai ikäväksi koetusta käyttäytymisestä saattavat levittäytyä laajalle. Pelote siis on olemassa ja se tiedostetaan.”

Sodankäynnin kulttuuristumisesta

”Kommunikoitavuuden tai jaettavuuden kaltaiset ihanteet tulevat taidepuheen lisäksi vastaan myös sodankäynnin olemusta tarkasteltaessa. Toisilleen vieraiden paradigmojen sijaan sota ja taide ovat ennemminkin saman kolikon kaksi puolta: kun yksi puoli kääntyy esiin, toinen piiloutuu, mutta kolikko on edelleen yksi, samoista aineksista valettu. Sodankäynnin uusimmat teoriat haastavatkin kysymään, mitä taide sitten on, jos sota operoikin juuri siellä, mikä kuviteltiin taiteelle pyhitetyksi.”

Mitä تطبيع on ja kuinka voimme toimia sitä vastaan?

”BDS on väkivallaton palestiinalaisjohtoinen ruohonjuuriliike, joka pyrkii palestiinalaisten ihmisten perusoikeuksien palauttamiseen ja Israelin apartheidin sekä laittoman miehityksen päättämiseen. […] Ohjeistus on kohdistettu muille arabikansoille meiltä meille -tyylillä ja edistää palestiinalaisten ihmisten perusoikeuksien toteutumista paikan päällä. Teksti on antelias myös liittolaisille, ja tunnustelen tällä kirjoituksella, miten se kytkeytyy nykytaiteeseen sekä paikalliseen kulttuuritoimintaan.”

Museaalinen itsesensuuri

”Taiteen instituutiossa on edelleen kysymys siitä, mitä ilmaistaan ja esitetään julkisesti. Taidemuseoissa tehdään päätöksiä ja valintoja siitä, mitkä asiat ja näkökulmat koetaan tässä ajassa ja hetkessä merkityksellisiksi. Usein pyritään ohjelmatyön kautta painottamaan myös yhteiskunnallisia ja poliittista aiheita, jotka tuovat esiin instituution, kuten taidemuseon näkemyksiä. Väite, että museoiden toiminta voisi olla jotenkin ”neutraalia”, on institutionaaliseen vallankäytön sokea piste, jota vaalitaan itsesensuurin kautta.”

Taide ja kulttuuri vallan välineenä talouden ja geopolitiikan myllerryksessä

”Taiteeseen kytkeytyy yleisellä tasolla ajatus humanismin pyyteettömistä ideaaleista, henkisistä arvoista, teknisestä taituruudesta, mielikuvituksesta ja visionäärisyydestä. Taiteen ja museoiden valjastaminen kulttuuridiplomatian savuverhoksi on tehokasta.”

Vallan jakaminen voi pelastaa suomalaisen kulttuurin

”Ehdotamme yhdeksi ratkaisuksi taiteen pienten organisaatioiden pääomittamista. Yksityinen sektori tukisi taidetta vakuuttavammin myöntämällä rahoitusta juoksevien kulujen kattamisen ohella pääoman hankkimiseen esimerkiksi omat toimitilat ostamalla tai sijoitustoiminnalla.”

Markkinoiden mallintama taide

”Talous koostuu sosiaalisista käytännöistä ja malleista, jotka hallitsevat yksilöitä, ryhmiä, kulttuureja, valtioita ja maailmantaloutta. Kyse todellakin on malleista, ei empiiriseen tietoon perustuvista teorioista. Kaikki voisi olla myös toisin. Kaikki tulee myös olemaan toisin.”

Museotrilogia – osa 1: Serla

”Syntyykö Mäntän henki puusta vai paperista?

Vai talkootyöstä?

Puut – voidaan ikuistaa paperille tai kankaalle ihmistä varten, ne voidaan kasvattaa ja hakata ihmistä varten.

Paperia voi myydä erilaisten tarpeiden tyydyttämiseksi,
vaikkapa perseen pyyhkimiseksi.

Paperille voi kirjata mustia listoja ihmisistä, jotka tulee hiljentää.”