Jonna Hyry 10.11.2011
Onneksi nykytaiteilijan ei tarvitse rajoittua yhteen välineeseen tai ilmaisukieleen – kokeilevalle ja opinhaluiselle löytyy uutta vaikka visuaalisesta auditiiviseen siirtymällä. Haaste ja haasteellisuus ovat inflaation kärsineitä muotisanoja milloin missäkin yhteydessä. Haasteellisuuspuhe jää kuitenkin puheeksi verrattuna niiden ammattilaisten tekoihin, joiden työnä on haastaa itsensä aina uudelleen ja astua areenalle arvioivien katseiden alle. Ai, mitä ammattiryhmää tarkoitan? No, tietenkin taiteilijoita!
Video- ja valokuvataiteilijana kunnostautunut Heta Kuchka (s. 1974) näyttää esimerkkiä nousemalla estradille videossaan – soittajana, laulajana, esiintyvänä muusikkona. Näyttelyn taustalla häilyy Kuchkan edesmenneen bluegrassmuusikkoisän muisto. Papa Bluegrass antoi eläessään soittotunteja nuorille muusikoille. Eräänä päivänä 2011 Kuchka otti yhteyttä isänsä entiseen oppilaaseen Wasel ”Wasku” Arariin ja pyysi tätä opettamaan hänelle sen minkä isä oli opettanut tälle. Kuchkan tavoitteena oli oppia soittamaan banjoa kuukaudessa näyttelynsä avajaisiin mennessä ja esiintyä itse näyttelyssään multiprojektioinstallaatiossa. Toteutuiko tavoite?
Kuchka jatkaa aiemmista videoista tuttua tilannesidonnaisen kerronnallista otettaan. Banjonsoiton opettelu Waskun kannustavassa opastuksessa edistymisen ja epätoivon hetkineen näytetään erillisessä videossa. Rämpyttelyyn löytyy vähitellen rytmiä ja artistin soitto ja laulanta alkavat sujua kameran edessäkin. Toteutunut lopputulos, harjoittelun tavoite, niin ikään esitetään näyttelyssä – Kuchka esiintyy kuin esiintyykin multiprojektioinstallaatiossa laulaen ja soittaen eri kielisoittimia. Banjon eläväinen pulputus, basso ja Kuchkan lauluääni muodostavat ainakin ei-muusikon korvin mukiinmenevän, hilpeän äänimaiseman. Visuaalisen toteutuksen tiiviys, varmuus ja harkittu eleettömyys näyttelytilassa luo tasaisen taustan rytmille ja sävelille. Kokemuksessa on jotakin selittämättömän riemastuttavaa.
“The Sky’s A Falling And We Better Hurry Up Or The Both Of Us Are Dead” 2011, videoinstallaatio 3 min
Tarina, jossa kuvataiteilija päättää leikkiä muusikkoa ja taltioi kaiken lopputuloksineen kiinnostuneiden nähtäville, on kieltämättä kiehtova. Kuvan kentällä aktiivisesti työskentelevä taiteilija saattaa välistä tuntea ammatilliset olonsa varsin kalvaiksi verrattuna esiintyviin muusikoihin, jotka saavat yleisöpalautteensa välittömässä kontaktissa ja saattavat päästä ansioille taiteellisen työnsä turvin. Kuchkan videoinstallaatio on eräänlainen tutkielma mahdollisen taiteilijaidentiteetin peruselementeistä. Tuntuisiko olemassaolo edes todelliselta ilman jatkuvaa itsensä haastamista? Uusi alue on aina vallattava – ja näytettävä maailmalle, kuinka sitä hyödyntää.
Kuchka tuntuu, mikä tärkeintä, nauttivan tuon kamppailun tarjoamasta jännityksestä. Osa taiteilijan työnkuvaa on uskaltaa, pelätä julkista nöyryytystä yksin ja pystyä aina uudelleen välttämään se yksin, uskonsa ja taitonsa avulla. Näihin totuuksiin on saattanut pohjautua nykyisin jo ajan haalistama puhe luovan yksilön myytistä ja nerokultista.
Heta Kuchka – Keep your Words Sweet…you may have to eat them!
26.10.-13.11.2011
Galleria Huuto Uudenmaankatu
Uudenmaankatu 35, Helsinki
avoinna ti-pe 12-18
la-su 12-16