14.10.2015
Hyvät taiteilijat, taidetyöläiset ja laaja yleisö
Mäntän kuvataiteen ystävät ry on pieni, yksitoistahenkinen, voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jonka päätehtävänä on järjestää Mäntän kuvataideviikot. Työllistämme toiminnanjohtajan ja näyttelymestarin sekä osa-aikaisen tiedottajan/näyttelysihteerin. Lisäksi taiteellisena johtajana toimiva kuraattori saa palkkaa noin kolmen kuukauden työpanoksen verran. Työntekijät kesänäyttelyn aukioloaikana ovat enimmäkseen oman alansa harjoittelua suorittavia opiskelijoita.
Aiemmin Mäntän kuvataideviikkoja tehtiin suurilta osin talkoilla, mutta nykyään palveluja ostetaan esimerkiksi valokuvaajalta, joka dokumentoi näyttelyn tapahtuman omaan tiedotuskäyttöön. Taiteilijoiden omiin katalogeihin ja esitteisiin haluamat kuvat hoituvat valokuvaajan ja taiteilijan välillä. Taitto-, kirjanpito-, tilintarkastus- ja sähköasennukset, vaativampi esitystekniikka sekä kuljetuspalvelut ostetaan alueen yrittäjiltä. Toimintaamme tukevat valtio Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta sekä Mänttä-Vilppulan kaupunki.
Hallituksen jäsenille ei makseta palkkiota. Jos tilinpäätös osoittaa voittoa, rahalla lyhennetään velkaa, joista osa on alun perin otettu jopa yhdistyksen jäsenten henkilökohtaisilla takauksilla. Tapahtumalla on joitakin yritysyhteistyökumppaneita, mutta rahaa ei vaihdu tässä merkittäviä määriä. Tapahtumalla on ollut pääsymaksu alusta alkaen, täysihintaisen pääsylipun hinta on noussut noin 3,5 euroa 22 vuodessa. Pääsylipputulot muodostavat tuloistamme noin kolmasosan. Taidemyynnistä on sovittu 35 %:n provisio.
Vuonna 2001 hankimme nykytaiteen tilaksi entisen Pekilotehtaan, jossa on näyttelytilaa 1700 neliötä. Oma näyttelypaikka on luonut itsenäisyyttä ja pysyvyyttä, mutta sen hallinnoiminen ei ole lisännyt eikä lisää jatkossakaan kenenkään varallisuutta. Tapahtuman talous on joinakin vuosina jäänyt sen verran plussan puolelle, että yhdistys on voinut lyhentää Pekilon hankinnasta ja remontoinnista syntynyttä lainaa. Joka vuosi pankin asettamia tavoitteita ei ole pystytty täyttämään. Omistuskiinteistön on silti koettu olevan edullisempi ratkaisu kuin samojen neliömäärien vuokraaminen. Kiinteistö on remontoitu nimenomaan kesänäyttelytilaksi. On valitettavaa, että vuosi vuodelta yhä useampi taiteilija luulee osallistuvansa näyttelyyn, jolla olisi museotason resurssit ja jossa olisi museotason olosuhteet. Emme ole halunneet alleviivata resurssipulaamme, mutta se lienee jatkossa tarpeellista, jotta tällaisilta väärinkäsityksiltä vältytään.
Olemme tyytyväisiä, että roolimme taidekaupungin tekijänä tunnistetaan, mutta haluamme muistuttaa, että toimintamme on täysin itsenäistä suhteessa Mänttä-Vilppulan kaupunkiin tai Serlachius-museoiden näyttelytoimintaan, puhumattakaan Mäntän musiikkijuhlista, jota järjestää oma yhdistys.
Dialogia on hyvä käydä ja ongelmat tuoda esille. Taiteilijat toivovat työnsä parempaa taloudellista korvaamista, tuotantokustannusten korvausta ja palkkioita. Toisaalta toivotaan lisää henkilökuntaa huolehtimaan nopeammasta kommunikaatiosta ja sujuvammasta ripustuksesta. Olisi hyödyllistä kuulla, kumpaa taiteilijat pitävät tärkeämpänä.
Mäntän kuvataiteen ystävät on perustamisestaan saakka kokenut olevansa erityisesti nykytaiteen ja nykytaiteilijoiden puolestapuhuja. Viime vuosina yhdistyksen hallitus on linjannut, että kaikki mahdollinen kasvu, mitä taloudellisissa resursseissa tapahtuu, ohjataan taiteilijoiden kuluihin mieluummin kuin lisätyövoiman palkkaamiseen. Kasvu ei ole ollut suurta, mutta tarkan taloudenpidon ansiosta taiteilijoille on voitu vuodesta 2013 lähtien laajemmin korvata matka- ja majoituskuluja. Kuitenkin pienessä kaupungissa majoitusmahdollisuudet ovat rajalliset näyttelyn pystytyksen ollessa kiivaimmillaan. Kenellekään ei ole tarjottu tallia majapaikaksi, vaan ratsutilan leirimajoitustiloja, joiden sisäilmaongelmista ei etukäteen ollut yhdistyksellä tietoa. Korvaava majoitus pystyttiin kuitenkin hoitamaan niille, jotka ilmaisivat tarpeen allergioiden tai muun yliherkkyyden vuoksi.
Mäntän kuvataiteen ystävien hallitus on pahoillaan taiteilijoiden kokemasta resurssipulasta ja jakaa huolen kuvataiteilijoiden taloudellisesta asemasta Suomessa. Kuvataideviikkojen kuraattorit ja taiteilijat ovat voineet tähän asti nauttia taiteellisesta vapaudesta, joka heille on tarjottu ja joka on mahdollistanut sellaistenkin teosten esittelyn, jotka eivät saisi tilaa ja näkyvyyttä kaupallisessa taidekentässä. Toivomme taiteilijoilta myös hyviä esimerkkejä, joista me muiden taidekentän toimijoiden kanssa voisimme ottaa oppia. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten suomalaiset taidemuseot osallistuvat teosten tuotantokustannuksiin. Toimisivatko niiden periaatteet myös kesänäyttelykentällä?
Kesänäyttelyperinne on Suomessa vahva ja olemme ylpeitä ollessamme osa sitä. Olemme kuitenkin nöyriä kritiikin edessä ja pyrimme jatkossa entistä paremmin huomioimaan taiteilijoiden tarpeet. Toiminnanjohtaja, näyttelymestari ja näyttelysihteeri työskentelevät olemassa olevien resurssien puitteissa ja nauttivat täyttä luottamustamme.
Mäntän kuvataiteen ystävät ry
Esa Eskola
Veikko Halmetoja
Esko Lehtomaa
Riikka Lenkkeri
Sampo Linkoneva
Leea Lundell
Kristiina Nordlund-Pekkala
Ilkka Sainio
Mika Sairanen
Pekka Sairanen
Heikki Vesterinen
Lue myös taiteilijoiden kirje Mäntän kuvataiteen ystäville sekä Martta Tuomaalan essee Mäntän kokemuksista. Mustekalan kooste keskustelun taustoista on täällä.