Visuaalisen taiteen keskuksen Framen koolle kutsuma tuomaristo oli vaikuttunut ehdotuksen kekseliäisyydestä ja kumouksellisesta huumorista sekä mielikuvituksellisesta tavasta, jolla se vastaa monimutkaisiin kysymyksiin itsenäisyydestä ja riippuvuussuhteista.
“Ehdotuksen sisältämät ideat ovat kiehtovia, yllättäviä ja taiteellisesti monipuolisia. Uskomme, että näyttely tulee synnyttämään keskustelua ja mieleenpainuvan kokemuksen yleisölle”, tuomaristo kertoo päätöksestään.
Suomen paviljonkiin rakennetaan kokonaisvaltainen multimediainstallaatio, joka sisältää videota, veistoksia ja puhuvan munan.
”Olen häkeltynyt valinnasta. Kiitän tuomaristoa. On kunnia saada työskennellä kokeneiden ammattilaisten, Nathanielin, Xanderin ja Framen henkilökunnan kanssa. Suomen paviljongin tekemisestä Venetsian biennaaliin tulee varmasti hieno kokemus”, Erkka Nissinen sanoo.
“Olen todella iloinen tilaisuudesta työskennellä Erkka Nissisen kanssa. Meillä oli valtavan hauskaa kehitellessämme ehdotusta, ja on hienoa päästä toteuttamaan siitä valmis teos. Kiitokset tuomariston jäsenille, Framelle ja kuraattorillemme Xander Karskensille”, sanoo Nathaniel Mellors.
Taiteilijat
Erkka Nissinen (synt. 1975, Helsinki) on vuosien aikana tuottanut sarjan videoteoksia ja installaatioita, joissa hän kekseliäällä tee-se-itse-metodillaan hyödyntää arkikielisiä ja digitaalisia työkaluja (kuten käsinukkeja ja yksinkertaista 3D-animaatiota) luodakseen absurdin koomis-filosofisen maailman. Tässä omassa todellisuudessa Nissinen käsittelee sarjakuvamaisten narratiivien ja karikatyyrimäisten hahmojen – usein taiteilijan itsensä esittämien – avulla muun muassa sosiaalista vuorovaikutusta, seksuaalisuutta, väkivaltaa sekä tietoisuuden ja luovuuden alkulähteitä. Nissinen asuu ja työskentelee New Yorkissa, Helsingissä ja Amsterdamissa.
Nathaniel Mellors (synt. 1974, Iso-Britannia) käyttää taiteellisessa työskentelyssään laaja-alaisesti eri välineitä. Hän asuu Amsterdamissa ja Los Angelesissa. Hänen absurdi draamasarjansa Ourhouse (2010–) omalaatuisesta brittiperheestä ja sen viihdyttävän omituisesta vuorovaikutuksesta todellisuuden, kielen ja vallan kanssa, on ollut esillä useissa kansainvälisissä näyttelyissä. Videoteos on näyttelyissä usein esitetty yhdessä veistosten kanssa, ja videolla esiintyviä ideoita ja hahmoja on kehitelty veistoksissa eteenpäin. Mellorsin teos oli mukana Bice Curigerin kuratoimassa ILLUMinations-päänäyttelyssä 54. Venetsian taidebiennaalissa 2011.
Nissinen ja Mellors tapasivat residenssissä Rijksakademiessa Amsterdamissa 2007. He ovat siitä lähtien olleet toistensa suuria ihailijoita. Aalto Natives on heidän ensimmäinen yhteinen näyttelyhankkeensa.
Kuraattori
Kuraattori Xander Karskens (synt. 1973, Hollanti) on toteuttanut yksityisnäyttelyt sekä Mellorsin että Nissisen kanssa työssään Frans Hals Museumiin kuuluvan De Hallen Haarlem -museon nykytaiteen kuraattorina. Museon kokoelmissa on kummankin taiteilijan teoksia. Karskens on toimittanut Nathaniel Mellorsin tuotannosta kertovan teoksen Book A or Megacolon or For and Against Language (2010). Hän on kuratoinut kansainvälisiä näyttelyitä ja projekteja, kuten Ghost in the system – scenarios for resistance -näyttelyn Moskovan kansallisessa nykytaiteen keskuksessa NCCA Moscowissa 2013 sekä ARCOmadrid-taidemessujen Hollannin kutsuvierasmaakokonaisuuden 2012.
“On suuri kunnia ja etuoikeus olla mukana tekemässä Suomen näyttelyä Venetsian biennaalin kansallisten edustusten kontekstissa ja työskennellä kahden sukupolvensa kekseliäimmän taiteilijan kanssa. Tuntuu tärkeältä ja ajankohtaiselta käsitellä Venetsian biennaaliin liittyviä haasteita sekä niitäkin laajempia keskusteluja kansallisuuden ja erilaisten riippuvuussuhteiden ympärillä Nissisen ja Mellorsin taiteellisen työskentelyn kautta. He hyödyntävät taiteessaan huumorin kumouksellista ja kriittistä, tunnetasolla vahvasti vaikuttavaa voimaa, joka avaa uusia näkökulmia olemassaoloomme tiedon ja järjen ulottumattomissa. Näyttely tuottaa mikrouniversumin, jossa kahden omaperäisen taiteilijan äänet tutkivat Suomen menneisyyttä ja pohdiskelevat sen mahdollisia tulevaisuuksia”, Xander Karskens sanoo.
Avoin haku
Framen avoimeen hakuun Venetsian biennaalin näyttelyksi tuli 96 ehdotusta. Kuusihenkisen tuomariston jäseniä olivat kuraattori Katerina Gregos, professori Sarat Maharaj, kuraattori Taru Elfving, Kiasman johtaja Leevi Haapala, kuraattori Maaretta Jaukkuri ja taiteilija Patrik Söderlund. Tuomariston puheenjohtajana toimi Framen johtaja Raija Koli.
Tuomaristo valitsi loppusuoralle neljä hyvin erilaista ja äärimmäisen kiinnostavaa ehdotusta, ja pyysi tekijöitä kehittämään niitä edelleen. Taiteilijat olivat Nissisen ja Mellorsin lisäksi Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen kuraattori Alexandra MacGilpin kanssa, Mika Taanila kuraattori Joasia Krysan kanssa ja Pilvi Takala kuraattori Antonia Majacan kanssa.
Näyttelyn toteuttaja ja yhteistyökumppanit
Frame tilaa ja tuottaa Suomen näyttelyn Venetsian taidebiennaaliin. Framen tehtävänä on vahvistaa suomalaisen nykytaiteen asemaa sekä edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta kotimaisten ja ulkomaisten nykytaiteen ammattilaisten välillä. Frame toimii myös nykytaiteen tiedotuskeskuksena. Joka toinen vuosi järjestettävä Venetsian taidebiennaali on Framen suurin kansainvälinen hanke.
Näyttelyä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Framen pääyhteistyökumppani Venetsian taidebiennaalissa on Nykytaiteen museo Kiasma.
Venetsian taidebiennaali
Venetsian taidebiennaali perustettiin 1895, ja se on maailman vanhin ja tärkein nykytaiteen biennaali. Vuonna 2015 biennaaliin osallistui 88 maata. Suomi on yksi 29 maasta, jolla on oma paviljonki Giardinissa, biennaalin historiallisessa paviljonkipuistossa. Venetsian biennaalissa vieraili vuonna 2015 yli puoli miljoonaa kävijää.