Taide muokkaa ja uudistaa todellisuutta. Se ravistelee rakenteita ja hahmottaa toisenlaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia. Taide ja muu kulttuuritoiminta on ollut keskeinen osa työväenliikettä koko sen historian ajan. Samalla työväenliike on 1800-luvulta alkaen ollut yhteiskunnallisen taiteen ja kulttuuritoiminnan ytimessä.
Monet taiteen ja kulttuurin suuntaukset, käytännöt ja teoriat ovat syntyneet työväenliikkeen kipinästä. Työtä tekevän kansan kulttuuri on ruokkinut kriittisen taiteen muotoja musiikissa, kirjallisuudessa, kuva- ja elokuvataiteessa, teatterissa ja muussa esitystaiteessa sekä tämän päivän yhteisö- ja monitaiteessa. Työväentaide on toiminut muun muassa utopistisena ajattelutyönä, kulttuurisena taisteluna, joukkohengen luojana, tarinankerrontana, tiedonvälittäjänä, muistamisen muotona ja surun ilmaisijana.
Työväen taidetta ja kulttuurielämää on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän. Kansanosan kriittisiä vuosia on kyllä tarkasteltu historiantutkimuksen eri näkökulmista, mutta taiteen ja muun kulttuuritoiminnan yhteiskunnallinen merkitys, muutosvoima ja yhteisölliset ulottuvuudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Suomi 100 -juhlavuoden jälkeen ja vuoden 1918 sodan muistovuonna on tärkeää pohtia, miten työväen henkinen perintö näkyy ja kuuluu suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa, niin historiassa kuin nykypäivässä. Samalla on syytä pohtia, miten tämä perintö näkyy ja kuuluu tutkimuksessa ja akateemisessa maailmassa.
Työväentaide ja -kulttuuri muutosvoimana -symposiumissa tarkastellaan työväen musiikkia, kirjallisuutta, näyttämöitä ja muuta kulttuuritoimintaa Suomessa. Pyrkimyksenä on avata uusia näkökulmia työväenkulttuurin tutkimukseen tarkastelemalla työväen taiteen ja kulttuuritoiminnan eri ilmenemismuotoja, käyttöyhteyksiä ja merkityksiä historiassa ja nykyisyydessä. Samalla tarkoitus on kartoittaa ja päivittää sitä, minkälaista työväenkulttuuriin liittyvää tutkimusta Suomessa tällä hetkellä tehdään.
Kutsumme työväenkulttuurin tutkijoita kaikilta tutkimusaloilta ja eri alojen risteyskohdista pohtimaan työväentaiteen ja -kulttuurin historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Seminaari on avoin kaikille työväenkulttuurista kiinnostuneille tutkijoille.
Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:
– Työväenmusiikki eilen ja tänään
– Työväenkirjallisuus eilen ja tänään
– Työväen teatteri ja esitystaide eilen ja tänään
– Taide tietämisen tapana ja historiallisena dokumenttiaineistona
– Taide ja yhteisölliset/kulttuuriset traumat
– Mielenosoitusten juhlat, laulut ja muut esitykset
– Performanssi ja poliittinen interventio
– Iltamat
– Työväenkulttuurin tutkimuksen teoreettis-metodologiset lähtökohdat
– Muut aihepiiriin liittyvät teemat
150–250 sanan esitelmäehdotukset (tiivistelmät) pyydetään toimittamaan 31.10.2017 mennessä osoitteeseen saijaleena.rantanen@uniarts.fi. Päätökset symposiumiin hyväksymisestä tiedotetaan sähköpostitse ja symposiumin verkkosivuilla 31.12.2017 mennessä. Symposiumin ohjelma julkistetaan 31.1.2018 mennessä.
Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuuttia keskustelua. Osallistumismaksua ei ole.
Kaksipäiväinen seminaari pidetään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloissa (Töölönkatu 28) torstaina ja perjantaina 26.–27.4.2018.
Symposiumin järjestävät Saijaleena Rantanen (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Ylipaikalliset kulttuuriset kentät -tutkimusprojekti) ja Susanna Välimäki (Turun yliopiston Musiikkitiede).
Symposium-toimikunta:
Dosentti, yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki, Turun yliopisto, Kulttuurihistoria
FM Sini Mononen, Turun yliopisto, Musiikkitiede
MuT, FM Saijaleena Rantanen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
FT Sami Suodenjoki, Tampereen yliopisto, Historia
Dosentti, yliopistonlehtori Susanna Välimäki, Turun yliopisto, Musiikkitiede
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Työväen Arkiston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, Työväen Sivistysliitto TSL:n sekä Tyovaenlaulu.fi-portaalin kanssa.