Ennakkoinfo
Häiriö! -symposium
20.5.2011, klo 9.00 – 16.00
Suvilahden voimalaitosalue, Sörnäinen
Suunnittelu: Petri Kaverma, yhteistyössä Minna Heikinahon kanssa
Päävetäjä: Jarmo Manner
Ryhmävetäjät: Helka Ketonen, Taina Rajanti, Denise Ziegler & Petri Kaverma
Häiriö! on Open Space -tyyppinen symposium. Siinä luodaan ryhmänvetäjien johdolla tilanteita, joissa kussakin on oma teemansa. Symposiumiin kutsutut asiantuntijat eivät luennoi eivätkä anna valmiita vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaan auttavat kutakin ryhmää löytämään omat ratkaisunsa. Uutta tietoa tässä symposiumissa tuottavat siis ryhmät ja niihin osallistuvat yksilöt workshop-tyyppisen prosessoinnin tuloksena.
Häiriö! -teemoista:
Tutkimuksessa on jatkuvasti paine kohti kontrolloitua ja hallittua muotoa. Niin on myös laita siinä taiteellisessa tutkimuksessa, jota meidän on määrä taidekorkeakouluissamme harjoittaa. Omaksumamme erilaiset akateemiset muodot ja käytännöt, symposiumit ja opinnäytetöiden tarkastustilaisuudet jatkavat ja toistavat perinteistä kontrollointiin, valtaan ja hallitsemiseen pyrkivää toimintakulttuuria. Tällaisen toiminnan taustalla on näennäistehokkuus ja jonkinlainen rituaalinomaisuus. Koska meillä taiteilijoina ja taiteen tutkijoina ei ole vakiintunutta tutkimuksen muotoa tai pitkälle ulottuvaa traditiota, meillä on paine omaksua jo olemassa olevia, useimmiten akateemisesta maailmasta kopioituja muotoja, jotka sopivat huonosti, jos lainkaan, taiteilijan tapaan tuottaa ja hankkia tietoa.
Häiriö! -symposiumin lähtökohta on erilainen. Sen tarkoituksena on dialogin avulla kyseenalaistaa ja ”törmäyttää” tähänastista tietämystä, jotta jotain uutta syntyisi. Dialogin ydin on, että uskaltaudumme heittäytyä asioihin, joista me emme vielä tiedä mitään. Dialogi käynnistyy alkaessamme pohtia. Jos kaikki on valmiiksi määritelty me ainoastaan kontrolloimme, hallitsemme ja pyrimme saamaan positioita. Mitä tarkemmin asiat etukäteen määritellään, sitä vähemmän voi enää syntyä uutta. Tämä ei tarkoita, etteikö yhteenvetoja, yleistyksiä ja johtopäätöksiä voisi tehdä. Niitä tehdään, mutta ne elävät eri tavoin, koska ne ovat yhteisen kokemuksen ja tätä kautta yhdessä koetun dialogin tulosta. Asiat voivat tällöin elää myös ristiriitaisina ja päällekkäisinä. Erilaisia kohtaamisia, ympäristöä ja taidetta voi ajatella myös dialogisena hahmona. Asioiden merkitykset ja erilaiset pyrkimykset ilmaistaan ehkä kaikkein rikkaimmin ihmisten ja yhteisöjen kertomuksissa. Tämä pätee sekä yhteiskunnan kollektiivisiin kertomuksiin (historia, kulttuuri ja uskonto) että yksilöllisiin tilanteisiin ja kohtaloihin, kuten myös tällaisen symposiumin mikromaailmaan.
Tästä näkökulmasta käsin jokainen symposiumin kanssa tekemisiin joutuva voi tulla näkyväksi ja kuulluksi yksilöllisesti ja omilla ehdoillaan. Kohtaamisen tai taide-elämyksen voi ymmärtää nimenomaan tämänkaltaisen dialogin kosketukseksi ja jakamiseksi. Samalla symposiumin dialogimuotoinen rakenne suojaa selittämisen ja yliymmärtämisen ansalta, koska jokainen tarina on enemmän kuin kaikkien sille annettujen selitysten summa. Yleistykset, hypoteesit ja teoriat voivat olla käytössä, mutta ne eivät vaihda paikkaa dialogin kanssa, vaan ne ovat symposiumin loppuyhteenvetoa varten tehtyjä luonnoksia edellä kuvaamaani intressiä varten.
Dialogin korostaminen visuaalisuuden alueella mahdollistaa myös tilanteiden ambivalenssin tutkimisen ja työstämisen. Useimmissa ydin- ja muutoskohdissa kokijoilla (taideyleisöllä, teokseen valmistusprosessiin osallistuneilla ihmisillä, symposiumiin osallistujilla) on samanaikaisesti vastakkaisia kokemuksia, pyrkimyksiä ja tulkintoja samasta tilanteesta. Tarkastelija, osallistuja tai katsoja ei ole teoksen valmistumis- tai katsomishetkellä ”yksi” vaan oikeastaan ”monta”. Dialogisessa suhteessa nämä kaikki puolet voivat ilmaista itsensä ja säilyttää uskottavasti keskinäisen jännitteensä. Tämä on keskeinen kohta, missä oman tutkimukseni kannalta kiinnostavin aines, häiriö ja sen tulostaminen näkyväksi voi tuottaa uudenlaista tietoa taiteen olemuksesta ja toiminnasta. Näin myös taiteen ja sen tutkimisen on mahdollista säilyttää osa rohkeuttaan, uskallustaan ja jopa mahdollisesti löytää jotain uutta ja ainutkertaista.
HUOMIO!
Paikka on Suvilahden voimalaitoksen TIIVISTÄMÖ-rakennus Sörnäisissä
HUOMIO!
Osallistujamäärä on rajoitettu. Symposiumiin voidaan ottaa max. 24 osallistujaa. Ilmoittautumiset Kuvataideakatemiaan, Amanuenssi Henri Wegelius: henri.wegelius@kuva.fi,